Moskeijasta

Vaalikoneessa oli kysymys siitä, pitäisikö Helsinkiin rakentaa suurmoskeija.  Mielestäni kaikkien uskontokuntien pyhät tilat tulisi sallia. Moskeija rakennuksena lisää rakennuskannan arvokkuutta ja moni-ilmeisyyttä. Näin jo sieluni silmin upean, arvokkaan rakennuksen loisteliaine ornamentteineen, ehkä siinä voisi olla taideaarteita pursuava museo, jonne pääsisi museokortilla ja kauniisti hoidettu puutarha. Monelle varsin vieras islamilainen taide tulisi osaksi pääkaupunkiseudun taideaarteita ja rikastaisi kulttuurista ja uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin kirjoa.

No sitten se Toisaalta. Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar on perustellut moskeijan tarvetta tilanpuutteella. Erityisesti juhla-aikoina kaikki eivät mahdu nykyisiin tiloihin. No, en minäkään mahtunut laulamaan Kauneimpia joululauluja en Kallion enkä Paavalin kirkkoon, en edes lattialle istumaan, vaikka kyseessä on Suomen maallistuneimmat seurakunnat.  (Meikeläisen laulutaidoilla se tosin oli varmaan vierustovereiden onni.) Suurina juhlapyhinä kaikki uskonnolliset yhteisöt joutuvat rakentamaan ohjelmansa niin, että mahdollisimman moni mahtuu osallistumaan.

Pienellä tarkastelulla selviää, että tilojen suhteen tilanne kuitenkin vaikuttaa olevan muslimeille varsin edullinen muihin uskontokuntiin verrattuna. Muslimeja on n. 1 % helsinkiläisistä, mutta pyhiä tiloja toiseksi eniten eli 17. Helsingin evankelis-luterilaisella seurakunnalla on 348 496 jäsentä, joiden on mahduttava 102:een uskonnolliseen tilaan (3416 henkilöä per tila). Varsinaisia kirkkorakennuksia on Helsingissä viitisenkymmentä. Muslimeja on alle 1% helsinkiläisistä (nopealla tiedonhankinnalla en löytänyt tarkkaa määrää, mutta 1% olisi 6282), joilla on käytössä 17 tilaa, eli 369 henkilöä per tila. Ortodokseja pitää mahtua 2222 samaan tilaan, katolisia 732, juutalaisia n. 500 ja helluntalaisia 464. New age-liikkeellä on 15 tilaa, mutta tietoa jäsenmäärästä ei osunut silmiini, buddhalaisia on arviolta 500 ja heillä on käytössään viisi tilaa, hindulaisilla on 12 tilaa ja jäsenmääräksi arvioidaan 85. Muslimeja ahtaammin kokoontuvat siis kaikki muut uskontokunnat paitsi new age, buddhalaiset ja hindut, jotka kokoontuvat väljimmin.

Tiedän, tiedän, tietenkään pelkkä tilojen laskennallinen määrä per jäsenmäärä ei kerro kaikkea. Kaikki evankelisluterilaiset eivät käy kirkossa eivätkä kaikki muslimit käy moskeijoissa. Uskonnot ovat myös hyvin erilaisia rituaalien kuten pyhissä tiloissa käymisen suhteen, eikä kaikissa uskonnoissa pyhillä tiloilla edes ole yhtäläistä merkitystä, vaan uskontoa harjoitetaan muualla kuin tietyissä tiloissa. Toisaalta eri uskontokuntien pyhissä tiloissa käyvät muutkin kuin jäseneksi rekisteröityneet, eikä rekisteröityneiden määrä kerro todellista pyhien tilojen käyttäjämäärää.

Toinen perustelu moskeijoiden rakentamiselle on Hajjarin mukaan radikalisoitumisen ehkäisy, kun musliminuoret tuntisivat olevansa hyväksyttyjä tässä yhteiskunnassa. Pitääkö siis ajatella, että meidän kotoperäiset terrorityöt kuten Myyrmannin pommi-isku ja kouluampumiset olisivat olleet ehkäistävissä, jos evankelis-luterilaisilla nuorilla olisi ollut enemmän tiloja kuin 3416 henkilöä/tila?

Hajjarin ajattelu on kuitenkin varsin kaunis ja siitä on syytä oppia. Jos kerran hyvinvointivaltio ei ole kyennyt estämään kantasuomalaisten radikaaleja tekoja, miten sitten muualta tulleiden, jos tulijat eivät löydä paikkaansa helsinkiläisissä yhteisöissä? Haastan evankelisluterilaiset, ortodoksiset, katoliset, juutalaiset, helluntalaiset ja muut seurakunnat sekä new aget, buddhalaiset, hindut ja muut miettimään omaa panostaan sekä kotoperäisen että muualta muuttaneiden yhteiskuntaosallisuuden kohentamisessa.

Ei pidä ymmärtää väärin. En vastusta moskeijan rakentamista. Ajattelen kuitenkin, että sitä pitää tarkastella rinnakkain osana kaikkien uskonnollisten yhteisöjen tilatarpeita tasavertaisesti mitään uskonnollista yhteisöä syrjimättä tai suosimatta.  Ajattelen, että radikalisoitumisen ehkäisemisessä muu uskonnollinenkin toiminta on muutakin kuin tiloja. Vaaliteemani mukaisesti ajattelen, että jos moskeijaan oltaisiin käyttämässä verorahoja, valitsisin asuntojen rakentamisen asunnottomille ennen minkään uskontokunnan pyhien tilojen rakentamista.

(Huom! Tiedot on etsitty yhdyskuntien omilta kotisivuilta, Kirkon Tutkimuskeskuksen ja Helsingin Tietokeskuksen sivuilta sekä uskonnotkartalla.fi -sivulta. Koska ne on koottu monista eri lähteistä ja kaikkea etsittyä tietoa ei ole edes saatavilla tai lähteiden tiedot ovat summittaisia arvioita, niitä ei voi pitää vertailukelpoisina ja niinpä laskelmakin on enemmän ajatusjumppaa kuin tilastotiedettä.)