Työn imua!

Muistatko, kun nuorena posket punoittavat ylpeydestä, kun taskussa oli ensimmäinen itse ansaittu palkka? Uuteen maahan muuttanut voi samalla ylpeydellä todeta, että on vihdoin osa tätä yhteiskuntaa. Kehitysvammainen voi onneksi edes joskus laulaa, että ”aina mun pitää – käydä töissä”. Työ on kaikkien perusoikeus. Työ on osallisuutta, itsensä toteuttamista, arvokkuutta. Olen työskennellyt 20 vuotta ura- ja työnhakuvalmentajana, eikä mikään maailmassa ole parempi kiitos ponnisteluista kuin työtä löytäneen onnellinen hymy! Työtä etsineen ryhti kohenee, mieli kevenee, omat pystyvyysodotukset nousevat takaisin omaa osaamista vastaavalle tasolle. Minä olen hyvä, minä olen minä!

Työelämässä meillä on kolme ongelmaa (ainakin): Työtä ei ole kaikille, työehtoja on heikennetty ja työpaikkakiusaaminen. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien on vaikea päästä työn alkuun, pätkä- ja osa-aikatyön tuoma epävarmuus on lisääntynyt, itsensä työllistäjät ovat turvattomassa asemassa ja kiusaamisen tuoma kuormitus aiheuttaa sekä kärsimystä että huomattavia sairauskuluja sekä kiusatuille että työnantajalle. Työpaikkakiusaaminen on Suomessa kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Sen kohteeksi joutuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa, joten sairaslomien ja työkyvyn alenemisen taloudelliset seuraukset eivät ole aivan vähäisiä. Viimeisten 15 vuoden aikana kiusaaminen on tasaisesti kasvanut sekä työkavereiden että esimiesten tekemänä. Kunnissa kiusaaminen on yleisempää kuin yksityisellä sektorilla tai valtiolla.

Kuntapolitiikalla näihin voidaan vaikuttaa. Kunta voi toteuttaa mahdollisuuksia avaavaa rekrytointipolitiikkaa. Kunnan hankinnoissa voidaan huolehtia siitä, että kilpailutetut palveluntuottajat sitoutuvat rekrytoimaan myös nuoria, maahanmuuttajia ja muita vaikeasti työtä löytäviä, pitämään kiinni asianmukaisista työehdoista sekä nollatoleranssista työpaikkakiusaamisen suhteen. Kunnan henkilöstön asema voidaan turvata sote-uudistuksessa. Työpaikkakiusaaminen ei ole vääjäämätön luonnonilmiö, vaan siihen voi vaikuttaa työterveyshuoltoa, työsuojelutoimintaa ja esimiestyötä kehittämällä. Uskalletaan vaatia parempaa työelämää!

Työolobarometri: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74896/TEMjul_17_2016_28042016.pdf?sequence=1

Vasemmiston valinta. Parempi työllisyys ja hyvät työehdot (vaaliohjelmasta):

Kaavoitus- ja liikennepolitiikka tukee elinvoimaa
Joukkoliikenteellä on mahdollistettava työssäkäynti, edullisella asumisella on mahdollistettava työvoiman saatavuus ja kunnan on kaavoitettava riittävästi yritystontteja.

Hankinnoilla tuetaan paikallista ja vastuullista yritystoimintaa
Kuntien hankinnoilla on iso merkitys talouden ja työllisyyden kannalta. Hankinnoissa on asetettava sosiaalisia kriteerejä, joilla voidaan luoda mm. toisen asteen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Hankinnat pitää suunnitella siten, että paikalliset ja pienet yrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Hankinnoissa on huomioitava työehtosopimusten ja lakien kunnioittaminen ja asiallinen verojenmaksu.

Pitkäaikaistyöttömiä tuetaan ja työllistetään
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja riittävät työllistämismäärärahat.

Kunta on hyvä työnantaja
Kunnat ovat isoja työllistäjiä ja henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. Henkilöstön asema on varmistettava suuressa maakunta- ja soteuudistuksessa. Hyvään työnantajapolitiikkaan ei kuulu lomauttaminen vaan palveluiden järjestämiseen pitää olla riittävä henkilöstö. Henkilöstöä on kuultava ja mahdollistettava heidän osallistuminen oman työnsä suunnitteluun. Kuntien toimintaa ei tule pakkoyhtiöittää eikä asettaa yksityisen voitontavoittelun kohteeksi. Kuntien on huomioitava myös yhteiskunnan lisääntyvä moninaisuus ja edistettävä yhdenvertaisuutta rekrytoinneissaan.

Vasemmiston vaalikärjet kokonaisuudessaan: http://helsinki.vasemmisto.fi/vaalikarjet/

Vastaa