Vaali-Räp

Köyhyys ahdistaa
kurkusta kuristaa
elämän pienentää
toivon tuupertaa
köyhyys tappaa.

Haaveilen kodista
jossa saa nukkua
johon voin saapua
jossa oon turvassa
haaveilen kodista.

Se nälkä pyörryttää
leipäjono hävettää
viisi pullaa kirkkokahveilta
kahvia vaaliteltalta
mutta mitä vien lapsille?

Vastustan kaikkea

Vastustan köyhyyttä. Vastustan asunnottomuutta. Vastustan sitä, että raha ei riitä ruokaan ja lääkkeisiin. Vastustan vanhusten ala-arvoista hoitoa. Vastustan lasten pitämistä homekouluissa ja päiväkodeissa. Vastustan viheralueiden rakentamista. Vastustan rasismia. Vastustan työelämän huonontumista. Vastustan kirjastomaksuja. Vastustan ammatillisen koulutuksen vähentämistä. Vastustan harvojen valtaa.

Kannatan koteja kaikille. Kannatan hävikkiruoan hyötykäyttöä. Kannatan vuokrakattoa. Kannatan viheralueiden säilyttämistä. Kannatan arvokasta vanhuutta. Kannatan yhdenvertaisuutta. Kannatan osallisuutta – työtä ja koulutusta kaikille. Kannatan osittain maksutonta joukkoliikennettä. Kannatan mahdollisuutta harrastaa kaikille. Kannatan vastuullista ilmastopolitiikkaa. Kannatan demokratiaa.

Vastusta sinäkin! Kannata sinäkin!

Työn imua!

Muistatko, kun nuorena posket punoittavat ylpeydestä, kun taskussa oli ensimmäinen itse ansaittu palkka? Uuteen maahan muuttanut voi samalla ylpeydellä todeta, että on vihdoin osa tätä yhteiskuntaa. Kehitysvammainen voi onneksi edes joskus laulaa, että ”aina mun pitää – käydä töissä”. Työ on kaikkien perusoikeus. Työ on osallisuutta, itsensä toteuttamista, arvokkuutta. Olen työskennellyt 20 vuotta ura- ja työnhakuvalmentajana, eikä mikään maailmassa ole parempi kiitos ponnisteluista kuin työtä löytäneen onnellinen hymy! Työtä etsineen ryhti kohenee, mieli kevenee, omat pystyvyysodotukset nousevat takaisin omaa osaamista vastaavalle tasolle. Minä olen hyvä, minä olen minä!

Työelämässä meillä on kolme ongelmaa (ainakin): Työtä ei ole kaikille, työehtoja on heikennetty ja työpaikkakiusaaminen. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien on vaikea päästä työn alkuun, pätkä- ja osa-aikatyön tuoma epävarmuus on lisääntynyt, itsensä työllistäjät ovat turvattomassa asemassa ja kiusaamisen tuoma kuormitus aiheuttaa sekä kärsimystä että huomattavia sairauskuluja sekä kiusatuille että työnantajalle. Työpaikkakiusaaminen on Suomessa kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Sen kohteeksi joutuu vuosittain yli 100 000 palkansaajaa, joten sairaslomien ja työkyvyn alenemisen taloudelliset seuraukset eivät ole aivan vähäisiä. Viimeisten 15 vuoden aikana kiusaaminen on tasaisesti kasvanut sekä työkavereiden että esimiesten tekemänä. Kunnissa kiusaaminen on yleisempää kuin yksityisellä sektorilla tai valtiolla.

Kuntapolitiikalla näihin voidaan vaikuttaa. Kunta voi toteuttaa mahdollisuuksia avaavaa rekrytointipolitiikkaa. Kunnan hankinnoissa voidaan huolehtia siitä, että kilpailutetut palveluntuottajat sitoutuvat rekrytoimaan myös nuoria, maahanmuuttajia ja muita vaikeasti työtä löytäviä, pitämään kiinni asianmukaisista työehdoista sekä nollatoleranssista työpaikkakiusaamisen suhteen. Kunnan henkilöstön asema voidaan turvata sote-uudistuksessa. Työpaikkakiusaaminen ei ole vääjäämätön luonnonilmiö, vaan siihen voi vaikuttaa työterveyshuoltoa, työsuojelutoimintaa ja esimiestyötä kehittämällä. Uskalletaan vaatia parempaa työelämää!

Työolobarometri: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74896/TEMjul_17_2016_28042016.pdf?sequence=1

Vasemmiston valinta. Parempi työllisyys ja hyvät työehdot (vaaliohjelmasta):

Kaavoitus- ja liikennepolitiikka tukee elinvoimaa
Joukkoliikenteellä on mahdollistettava työssäkäynti, edullisella asumisella on mahdollistettava työvoiman saatavuus ja kunnan on kaavoitettava riittävästi yritystontteja.

Hankinnoilla tuetaan paikallista ja vastuullista yritystoimintaa
Kuntien hankinnoilla on iso merkitys talouden ja työllisyyden kannalta. Hankinnoissa on asetettava sosiaalisia kriteerejä, joilla voidaan luoda mm. toisen asteen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Hankinnat pitää suunnitella siten, että paikalliset ja pienet yrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Hankinnoissa on huomioitava työehtosopimusten ja lakien kunnioittaminen ja asiallinen verojenmaksu.

Pitkäaikaistyöttömiä tuetaan ja työllistetään
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja riittävät työllistämismäärärahat.

Kunta on hyvä työnantaja
Kunnat ovat isoja työllistäjiä ja henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. Henkilöstön asema on varmistettava suuressa maakunta- ja soteuudistuksessa. Hyvään työnantajapolitiikkaan ei kuulu lomauttaminen vaan palveluiden järjestämiseen pitää olla riittävä henkilöstö. Henkilöstöä on kuultava ja mahdollistettava heidän osallistuminen oman työnsä suunnitteluun. Kuntien toimintaa ei tule pakkoyhtiöittää eikä asettaa yksityisen voitontavoittelun kohteeksi. Kuntien on huomioitava myös yhteiskunnan lisääntyvä moninaisuus ja edistettävä yhdenvertaisuutta rekrytoinneissaan.

Vasemmiston vaalikärjet kokonaisuudessaan: http://helsinki.vasemmisto.fi/vaalikarjet/

Anna arvojen ratkaista

Viimeinen ennakkoäänestyspäivä ja vain muutama päivä aikaa lopullisesti päättää, ketä äänestäisi. Monilla on ehdokas vielä hakusessa. Mielikuvien ja mainosten varassa ei enää haluta päättää monien pettymysten jälkeen. Puolueiden vaaliohjelmat on ehkä luettu, ehdokkaiden videoita katsottu ja blogeja selattu. Mutta kuka? Kaikki puolueet lupaavat kaikenlaista, ehdokkaat eivät erotu toisistaan. Lopulta päätöksentekoaineksiksi jäävät vain arvot.

Eilinen turvapaikanhakijoiden epäinhimillinen palautuslento sai ihmiset liikkeelle niin somessa kuin lentokentällekin. Vaikka vastaavaa on tapahtunut maailman sivu (ja meilläkin jo vuosia), jostain syystä juuri eilinen liikutti. Samaan aikaan saamme lukea KELA-päätösten viivästymisestä johtuvasta ihmisten hädästä, kun ruoka- eikä lääkekaapissa ole enää mitään eikä rahaa ole vuokranantajan tilille siirrettäväksi. Tai vauvoista, jotka tuntien odotusten jälkeen lähetetään päivystyksestä kotiin ilman hoitoa. Tai homekoulujen aiheuttamista täysin turhista ja tarpeettomista työkyvyn menetyksistä. Ihmiset eivät saa enää apua Suomessa. Se on leikkauspolitiikan seurausta ja äänestämällä tehtyjen arvovalintojen seurausta.

Tunnetko äänestämäsi puolueen arvot?

Edustamani puolueen arvot voin täysin allekirjoittaa:

Solidaarisen maailman rakentaminen perustuu vahvistuvaan ihmiskuntatietoisuuteen. Kaikkien maailman ihmisten kohtalonyhteys, jokaisen ihmisen yhtäläinen arvo ja ihmisoikeuksien tunnustaminen ovat vasemmistopolitiikan lähtökohta. Kaiken kehityksen ja ihmisyyden ensimmäinen edellytys on rauha.

Kiireellisin tehtävä on nälän, köyhyyden, räikeän eriarvoisuuden ja naisten alistamisen poistaminen. Vasemmistoliitto kannattaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen pakolaispolitiikan on oltava humaania ja pakolaiskiintiötämme on tuntuvasti nostettava. Euroopan unionilla on oltava solidaarinen ja globaalin vastuun tunnustava yhteinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka.

Eriarvoistuva Suomi on torjuttava. Globaalikapitalismin aikakausi näkyy Suomessa kasvavina tulo- ja varallisuuseroina, syrjäyttämisenä, osattomuutena ja alueiden eriarvoistumisena. Luottamus demokratiaan on rapistunut. Suuri osa kansalaisista on menettänyt uskonsa siihen, että poliittisen toiminnan ja vaaliosallistumisen kautta elinoloja voisi parantaa.

Kehitys ei kuitenkaan ole vääjäämätön. Eriarvoisuuden kasvattaminen ei ole luonnonvoimainen pakko, vaikka uusliberaali hegemonia uskottelee talouden ja yhteiskunnan vaihtoehdottomaksi. Kapitalismin ylivaltaa voidaan rajoittaa määrätietoisella politiikalla. Suomalaista hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa voidaan kehittää. Vasemmistoliitto haluaa luoda tulevaisuuden uskoa ja kasvattaa luottamusta arvolähtöiseen politiikkaan.”

Vasemmiston arvot kokonaisuudessaan (päivitetty 2007): http://www.vasemmisto.fi/politiikka/periaateohjelma/#2

Ei tapeta toivoa

Tammikuussa Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 28 % vuoden takaisesta. Päävientialojamme ovat paperi ja kartonki, dieselpolttoaineet, ruostumattomat teräslevyt, selluloosa, sahatavara, moottoriajoneuvot, sähkögeneraattorit ja –moottorit, erikoiskoneet ja laitteet, maansiirto-, kaivuu- yms. koneet, lääkintäkojeet ja laitteet. Myös kemianteollisuuden vienti nousi. Meillä on 100 000 työpaikkaa auki telakkateollisuudessa, autotehtaalla, metsäteollisuudessa ja rakennusalalla. Työnimikkeillä asentaja, mekaanikko, metallimestari, metsuri, kirvesmies jne. haetaan tekijöitä näyttökaupalla TE-palvelujen sivuilla. Näitä kaikkia valmistuu ammatillisista oppilaitoksista. Peruskoulun jälkeen ammatillisiin oppilaitoksiin on mennyt 42% ikäluokasta. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden ja kohdistuvien leikkausten jälkeen yhä harvempi pääsee koulutukseen ja sitä kautta hakemaan noita 100 000:aa työpaikkaa. Leikkaukset vaikuttavat sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen että yhä useamman nuoren putoamiseen opiskelun ja työn ulkopuolelle. Työn ja koulutuksen ulkopuolella on 15-24-vuotiaista 10% eli 66 000 nuorta. Yhteiskunnalle on aina kalliimpaa pitää ihmisiä työvoiman ulkopuolella, kuin töissä tai opiskelemassa.

Myös aikuisena on oltava mahdollisuus kouluttautua uudelleen, jos aikaisempi ammatti ja työ ulkoistetaan Kiinaan tai Intiaan, eikä työtä teetetä enää Suomessa. On yhteiskunnalle edullisempaa, että aikuinen voi hankkia toisen tutkinnon ja työllistyä sen turvin uudelleen, kuin että hänelle maksetaan kotiin, vaikka eläkeikään saattaa olla vielä vaikkapa 15 vuotta.

Samaan aikaan koulutuksesta hösätään vientituotetta. Mitä ihmeen vientiä, jos sitä koulutusta ei riitä edes kotimarkkinoiden tarpeisiin? Ja vielä samaan aikaan puhutaan koulutuksen maksullisuudesta. Ei ole kohtuullista puhua lukukausimaksuista, kun kouluttautumismahdollisuus osin leikkautuu jo nyt heillä, joilla ei ole varaa lukio- tai amiskirjoihin.

Osattomalla ei ole tulevaisuutta. Jokaiselle nuorelle tulisi taata opiskelupaikka, mahdollisuus tulevaisuuteen. Jokaiselle aikuiselle tulisi antaa mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin, jos isäntä vei tehtaan pois.

Lähde: Tilastokeskus ja Tullin tilastot

Jokaiselle jotain?

Puolueet haluavat tarjota jotain jokaiselle, väitti Hesari. Mutta haluavatko tarjota sitä, mikä minun mielestäni on tärkeää? Vertasin puolueiden kuntavaaliohjelmia ja peilasin niitä omiin vaalitavoitteisiini. (Tarkastelussa Demarit, Kokoomus, Vihreät, Keskusta ja Persut.) Lupaako joku muukin kodin ja ruokaa jokaiselle, osittain maksuttoman joukkoliikenteen, maksuttomat lukio- ja amiskirjat, hävikkiruoan kierrätystä?

Kohtuuhintainen asuminen on näiden vaalien hittituote samoin homekoulujen korjaus. Eli ne tullevat kuntoon riippumatta siitä, mitä puoluetta äänestää. Asunnottomuuden poistamiseen kokonaan tähtäävät Vasemmiston lisäksi vain Vihreät. Ilmeisesti Kokoomuksen, Demarien, Keskustan ja Persujen mielestä 4000 helsinkiläistä joutaakin asua kaduilla, eikä piiloasunnottomuudesta tarvitse välittää, koska sehän on piilossa. Osallisuutta (työtä tai opiskelupaikkaa tms. kaikille) kannattavat kaikki. Hyvä! Osattomuus heikentää yhteiskuntarauhaa ja sairastuttaa ihmisen!

Osittain maksutonta joukkoliikennettä ja maksuttomia lukio- ja amis-kirjoja kannattaa yksin Vasemmisto. Harmi! Monen opiskelu tyssää siihen, ettei ole varaa oppikirjoihin. Eläkeläiselle normihintainen bussilippu on iso menoerä ja pitää monet tehokkaasti kotona yksinäistymässä. Koulu/työpaikkakiusaamiseen lupaavat puuttua Vasemmiston lisäksi Kokoomus, Vihreät ja Persut.  Mielellään soisi muidenkin liittyvän näihin talkoisiin. Koulukiusaaminen voi johtaa elämänmittaiseen syrjäytymiseen, työpaikkakiusaaminen työkyvyn menettämiseen. Molemmat ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille isoja tragedioita.

Ainakin yhden ilmaisen harrastuksen soisi Vasemmiston lisäksi Kokoomus, Vihreät ja Keskusta. Hienoa! Se ehkäisee lasten syrjäytymistä ja luo osallisuutta, antaa nuorelle mahdollisuuden kokea vertaisuutta, eläkeläiselle tekemistä ja kohtaamisia! Ilmastomuutoksen pysäyttäminen on kaikkien ohjelmassa, paitsi Demarien. Vahvimmin ympäristönsuojelu on esillä Vihreillä, mutta voiko siihen luottaa? Kymmenen vuotta sitten Vihreät istuivat ydinvoiman hyväksyneessä hallituksessa ja vielä viime vuonnakin Helsingin valtuustossa Vartiosaaren ja Keskuspuiston suojelussa rakentamiselta Vasemmisto jäi ilman Vihreiden tukea. Köyhyyttä vastaan Vasemmiston rinnalla lupaa taistella vain Vihreät. Oksettavaa, ettei ketään muuta kiinnosta, mutta hyvä, että edes joku!

Mutta. Ruokaturvaa kaikille ei tavoittele kukaan muu kuin minä.
Tuli vähän yksinäinen olo.

Linkki Hesarin artikkeliin:
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005141311.html