Kolmas tasavalta ja koulu

Olen käyttänyt ilmaisua ”Kolmas tasavalta” hiukan ironisesti sillä siitähän tulee mieleen Hitlerin Kolmas Valtakunta. Ensimmäinen tasavalta oli sotia edeltänyt Suomi ja toinen puna-multa Suomi aina Holkerin hallitukseen 1987. Sen jälkeen alkoi rakentua uusliberalististen maailmanmyrskyjen työntämän ja 1990-luvun laman raudoittamana uudenlainen Suomi.  Ja sillä oli tietenkin vaikutuksia myös kouluun.

Lue koko kirjoitus: Suomalainen opettaja ja kolmannen tasavallan koulupolitiikka

Koulutus ja voiton maksimointi

Liiketoiminta on tunkeutumassa yhä vahvemmin myös koulun kentälle. Kun nykyisin voimassaolevaa Perusopetuslakia 1990-luvun lopulla luotiin Eduskunnassa, ehkä suurin vääntö käytiin peruskoulun mahdollisuudesta ”hankkia koulutuspalveluita myös muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta yhteisöiltä tai säätiöiltä”. Vaikka tämä esitys torjuttiin, liiketoimintamahdollisuuksien lisääjät eivät tietenkään ole jättäneet koulua rauhaan. Kirjoitin aiheesta kolumnin Kasvatus-lehteen vuoden 2016 lopulla.

Lue koko kirjoitus: Koulutus ja voiton maksimointi