Oli vain pakko lähteä politiikkaan

Lähdin politiikkaan vuonna 2011, teemoina rasismin vastustaminen ja homeongelmiin vaikuttaminen.  Sarkaa näyttää riittävän.

Olen nykykulttuurin tutkija Jyväskylän yliopistossa, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu,  Keski-Suomen Vasemmistonaisten puhenainen  ja lautamies. Toimin aktiivisesti maahanmuuttajayhdistystoiminnassa, ja olen muun muassa Keski-Suomen Somalian yhdistyksen edustaja Länsi-Suomen Etnisten asioiden neuvostossa. Olen äiti, isoäiti, sisko ja kummitäti, naapurin rouva ja kaveritoveri monelle.

Mitä mietin juuri nyt?

Tätä:

Tule mukaan toimintaan ja tukemaan vaalityötämme. Tue vasemmistoa  liittymällä jäseneksi. Tule mukaan tapahtumiin, tukiryhmiin tai tule muuten vain moikkaamaan tapahtumiimme.  Ja anna tietojasi ja aikaasi. Tarvitsemme tukeasi valtuustotyössä!

Historia tehdään nyt.

 

Minut löydät Kantapöytä-tapahtumista, mm.  Köhniön ravintola Araratissa klo 18-20 tiistaisin 14.3., 21.3., 28.3. ja 4.4., lauantaisin kävelykadulta 11-14 ja sunnuntaisin Vaalikahvila VOTEsta Kauppakatu 8 klo 12-16.  Sunnuntaina 19.3. VOTEssa klo 12-16 puhutaan tasa-arvosta ja kello 17 pidän puheen Minna Canthin patsaalla teatterin edessä.

Jyväskylän Vasemmiston tapahtumat löydät täältä kaikkien muiden Keski-Suomen vasemmiston tapahtumien kanssa: http://keski-suomi.vasemmisto.fi/

 

 

 

FT Irma Hirsjärvi

Kun ihminen lähtee politiikkaan ja liittyy puolueeseen viisikymppisenä, jotain merkittävää täytyy olla tapahtunut. Meitä on vanhempana liittyneitä on paljon vasemmistossa, ja meitä yhdistää se, että olemme liittyneet Vasemmistoon hyvin tietoisena askeleena. Mukana on niin ydinfyysikkoa kuin tekniikan ja markkinoinnin asiantuntijaa, matkailuväkeä ja yrittäjää, äitejä, isiä ja isovanhempia. Jollakulla on taustalla pitkä kansainvälinen ura, jollakulla kuntakokemusta. Kaikki yhdessä me olemme vahva verkosto. Erityisen tärkeänä olen kokenut mukana olon Vasemmistonaisten toiminnassa.

Kaikkia meitä yhdistää myös kokemus siitä, että toimimalla saadan aikaan muutoksia. Itselläni on kaksi omaa aikuista tytärtä ja neljä lastenlasta, mutta lapsikseni luen parisenkymmentä muutakin lasta, useimmat jo opiskelunsa päättäneet, menneet työelämään ja monet perustaneet perheenkin. Sitä kautta olen oppinut luottamaan muuttuvaan ja moniväriseen maailmaan, ja siksi meneillään oleva kansainvaellus Euroopassa ei pelota. Se on osa historiaa, jota elämme ja luomme joka päivä.

Ehdin homesairauden vuoksi paneutua poliittiseen keskusteluun. Puoluepolitiikkaan minut sai mukaan kohtaamani nouseva fasismi ja rasismi. Kahden somalialaisen kuolema vaikutti vahvasti siihen, että liityin puolueeseen, ja naisvihaa pursuava median keskustelupalstojen meteli sai astumaan esiin monilla forumeilla. Jos joku olisi tuolloin sanonut, että EU-parlamenttiedustajamme Jussi Halla-aho vaatii Välimeren pakolaisten pelastajille sanktioita, en olisi uskonut.

Viimeisten vuosien aikana tuntui, kuin joka päivä olisi joutunut vastakkain sellaisen ilmiön kanssa, jota ei koskaan olisi sivistyneessä maailmassa olisi odottanut enää tapaavansa. Tieteisfantasian harrastajana oli tunne, että George Orwellin 1984 ja monet muut totalitarismin dystopiat olivat yhtäkkiä muuttumassa todeksi. Siksi on tärkeä myös muistuttaa niistä utopioista, joiden varaan voimme rakentaa tulevaisuutta. Muutamien polttopullojen heittelijöiden sijaan tulee katsoa niitä kymmeniä tuhansia, jotka sananmukaisesti hetkessä loihtivat Suomesta auttajien ja tukiverkostojen maan pakolaisten määrän lisääntyessä syksyllä 2015. Rasistisen ja äärioikeistolaisen raiskaustoivottelijoiden sijaan katse kannattaa suunnata tuhansien ihmisten mielenosoituksiin, jotka kokosivat koko maassa ihmisiä rasimia, väkivaltaa ja naisvihaa vastaan.

Näen, että viime syksyn aikana on tapahtunut murros, ja suunta on kääntymässä parempaan. Sosiaalinen media tuottaa myös keinoja väärän tiedon nopeaan oikaisemiseen, ihmisten verkostumiseen ja terveeseen vastarintaan. Uudenlaiset verkostot ovat syntyneet, uudenlaista asennetta maailmantalouteen. Ne ovat käytössä myös kilpajuoksussa maapallon pelastamiseksi.

Parempi tulevaisuus tehdään nyt. Se tehdään valinnoilla, tässä hetkessä, koko ajan, yhdessä.

Tule mukaan!

 

Kuntavaaliteesini vuonna 2017

Kunta on se paikka, jossa kuntalainen asuu. Se on hänen kotinsa, ja siellä hänen tulisi voida tuntea olonsa hyväksi. Jyväskylä on laaja, sisältäen sekä kaupunkikeskusta että maaseutua. Monesta muustakin asiasta riippuu, kuinka kuntalainen on mukana yhteisön jäsenenä. Usein muistutetaan, että 10 % kuntalaisista kuluttaa 40 % palveluista. Harvemmin muistetaan, että jokainen meistä kuuluu jossain vaiheessa siihen kymmeneen prosenttiin.  Kun sydän pettää, läheisen mielenterveys järkkyy tai työ lähtee alta, kun tasapaino pettää tai elämä menee mutkalle, silloin ei pitäisi joutua pelkäämään enää mitään muuta.

Kokonaiset sukupolvet joutuvat miettimään, mihin voivat – jos enää voivat – mennä opiskelemaan homealtistuksen vuoksi. Julkisten tilojen sisätilaongelmat aiheuttavat edelleenkin sairastumisia, poissaoloja ja sairaseläkkeelle jäämisiä. Lapsia ja nuoria saa edelleenkin pitää homeisissa päiväkodeissa ja kouluissa. Heikko rakentaminen ja sen huono valvonta ovat edelleenkin merkittävä Jyväskylän taloutta painava tekijä, joka on rasittanut niin kouluverkostoa kuin kulttuuri- ja liikuntatilojakin. Siksi sisäilman ja rakentamisen arvioinnin tulee olla vahvasti mukana päätösten seurannassa.

Jyväskylä on ollut toistuvasti äärioikeistolaisen toiminnan kohteena.  Sokoksella keskellä päivää Vastarintaliikkeen tekemä kahden miehen ja yhden naisen pahoinpitely teki todelliseksi sen, mitä ulkomaalaiselta näyttävät ja kuulostavat olivat joutuneet kokemaan ja pelkäämään jo vuosia. Kaikenikäisten kuntalaisten spontaanit kannanotot väkivaltaa, rasismia ja fasismin nousua vastaan kumpuavat tunteesta, että tämä on meidän kaikkien kaupunki. Jyväskylä on kansainvälinen kaupunki, joka on tuhansien ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien mielestä edelleenkin hyvä asuinpaikka, parhaita Suomessa. Pidetään se sellaisena jatkossakin. Olen ylpeä siitä, että Jyväskylä haluaa hoitaa oman osansa kansaivälisistä velvotteista, ja siitä että Vasemmiston aloite maahanmuuttajaneuvostosta meni Keski-Suomen maakuntaliitossa pikavauhtia läpi.

Mikä sitten on kuntapolitiikan tulevaisuus? Soteen liitetty valinnanvapaus on maailmanlajuisestikin poikkeuksellisen härskiä yksityistämisideologiaa pelkän ideologian vuoksi.  Ruotsissa käytössä ollut vastaava malli kertoo, että se luo eriarvoisuutta, arvaamattomuutta ja epätasaisia palvelualueita. Suomen kuntasektori on kaikkien kansainvälisten mittareiden mukaan kevyt, tehokas ja virtaviivainen.  Maakunnallinen malli on hyvä pohja soteuudistukselle, mutta nyt uudistus tulisi palauttaa sille raiteelle, johon se tarkoitettiin. Yhden luukun palvelun periaatteeksi, pois monikansallisten yritysten lypsykone-generaattorista.
Taloudessa sitouduimme neljä vuotta sitten valtuustoryhmänä tiukkaan talouteen kaikkien puolueiden yhteisellä valtuustosopimuksella. Jokaiselle ehdotetulle kuluerälle piti siten löytää saman sektorin budjetista rahoitus. Törmäsimme kerta toisensa jälkeen siihen, että välttämättömiin vanhusten, omaishoitajien tukeen tai koululaisten kuluihin ei rahaa löytynyt. Esimerkiksi kaupunginteatterin katto sai vapaasti vuotaa, kouluissa ja terveysasemilla kärsittiin sisäilmaongelmista, ja vanhustenhoito ajautui kriisiin. Näin ei voi jatkua.
Edelleenkin tulen myös pitämään esillä sitä, että kaupunkikonserni on nähtävä kokonaisuutena. Jyväskylän liikelaitosten ja osakeyhtiöiden tulisi olla yhtä läpinäkyvää valvonnalle kuin konsernin muiden osien. Keinotekoisten tilkkumaksujen ja inhimilllisen kärsimyksen aiheuttamisen sijaan on tarvittaessa voitava nostaa veroja.

 

Kunta on kuntalaisen tuki syntymästä lähtien. Äitiyshuolto, syntymä, perheen tukeminen peruspalveluin, hyvä varhaiskasvatus, koulujen ja toisen asteen opetuksen taso luovat pohjan hyvälle elämälle. Ne ovat kunnan infrastruktuurin ja verkostojen lisäksi myös ehdoton edellytys minkäänlaiselle kilpailukyvylle, työvoiman tarjonnalle tai niille kuuluisille innovaatioille. Pitämällä kuntapalveluista huolta pidetään huolta asiasta, jota yhteiskunnaksi kutsutaan.

Siksi tulen toimimaan edelleenkin riittävien lähipalvelujen  puolesta, tasavertaisen kuntalaisuuden puolesta, ja esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta.

Jyväskylässä 19.2.2017

 

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/maailman-parhaat-koulut-varhaiskasvatus-kaikille/

Kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/kohtuuhintainen-asuminen-hyva-ymparisto/

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/parempi-tyollisyys-hyvat-tyoehdot/

Blogi

Mitä sanoisi Minna Canth?

Valtuustovuosien aikana olen kirjoittanut ja puhunut eri yhteyksissä. Yksi toistuvista puheista on pidetty Minna Canthin patsaalla Minnan päivänä kello 17. Silloin olen aina pohtinut, mitä Minna olisi sanonut kulloiseenkin ajankohtaiseen tilanteeseen. Niin tein myös vuonna 2015. Aloitan blogikirjoitusten sarjani sillä, sikäli että se tuntuu edelleenkin ajankohtaiselta. Hyvät kuulijat, hyvät Minna Canthin päivän juhlijat! Minna Canthin …

Yhteystiedot

Irma Hirsjärvi

puh 050 5915 461

email hirsjarvi@gmail.com

facebook Irma Hirsjärvi politiikassa