Kuka minä olen?

Olen 40 vuotias Vuosaarelainen nainen ja Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas. Ammatiltani olen alunperin puutarhuri ja sen lisäksi kokenut myyntityön ammattilainen. Koulutukseltani puutarhuri ja merkonomi.

Olen naimisissa ja perheeseemme kuuluu miehen lisäksi kaksi kissaa. Harrastan Krav magaa, pitkänmatkanjuoksua ja potkunyrkkeilyä.

Olen poliittisesti aktiivinen vasemmistolainen toimija ja Vasemmistoliiton jäsen. Olen erikoistunut taloudellisiin kysymyksiin, kaavoitukseen ja ympäristökysymyksiin. Olen myös vankkumaton hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

Vastustan taloudellista eriarvoisuutta, sekä oikeistolaista talousliberalismia päämääränäni ihmisystävällinen ja kaikille hyvinvointia tasapuolisesti tarjoava yhteiskunta. Kuntavaaleissa oma teemani ovat kaavoituksen oikeudenmukaisuuteen liittyvät asiat, ympäristökysymykset sekä kamppailu lähipalveluiden, koulujen ja toimivien sote-palveluiden puolesta.

Olen punk- ja reggaemusiikin suurkuluttaja sekä intohimoinen jalkapallofani. Kannatan Westham Unitedia ja Jokerit FC joukkueita. 

Olen myös vegaani ja pitkän linjan ympäristö- ja eläinoikeusaktivisti.

Janinan Vaalikärjet

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa tuodakseni lisää ryhtiä rakennus- ja viheralueiden kaavoitukseen. 

Viime aikoina Helsingissä on ollut vireillä useita rakennushankkeita ja samaan aikaan uusi asemakaava ollaan päivitetty huomattavasti kaikkia Helsingin kasvuodotuksia suuremmalle volyymille. Tapetilla ovat olleet niin keskuspuiston kaavoitus, Rastilan ranta-alueiden rakennus kuin Vartiosaarikin.

 

On selvää, että Helsingin kokoisessa kaupungissa rakentamiselle on kysyntää. Meillä on pula pienistä ja keskisuurista vuokra-asunnoista minkä lisäksi rakentaminen osaltaan luo työpaikkoja ja lisää sitä kautta verokertymää niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla.

 

Itse näen kuitenkin Helsingin rakentamisessa ja kaavoituksessa muutamia ongelmakohtia joiden vuoksi olen itse päätynyt hakemaan tulevissa vaaleissa kunnanvaltuustoon päättämään kaavoituksesta. Ensinnä asuntotuotannon painopiste on itsestäni hiukan ongelmallinen sillä siitä mistä meillä on kaikista suurin tarve, eli kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja pienistä sekä keskisuurista osakeasunnoista, on huutava pula samaan aikaan kun uusille asuntokeskitysalueille kuten kalasatamaan keskittymä nousee ison rahan asuntoja houkuttelemaan rikkaita kuntaveronmaksajia ympäryskunnista sekä muista kaupungeista.

 

Asuntojen tarve kaupungissa tällä hetkellä on akuutti. Moni opiskelija ja pienipalkkainen vuokralla asuva on jo nyt vuokrien suhteen kestävyysrajoilla ja monilla haave saada asunto Helsingistä on jo mahdottomuus. Samaan aikaan Sato ja VVO ovat vähentäneet asuntotuotantoaan minkä seurauksena nimenomaan sosiaalisesta rakentamisesta on tullut liian vähäistä. Tämän kehityksen riskinä on tietenkin kohtuuton vuokrien nousu jota voidaan mahdollisesti ehkäistä vuokrakatolla. Kuitenkaan vuokrankorotusten katto ei vielä ratkaise asuntojen puutteesta aiheutunutta “markkinaongelmaa”.

 

Oma näkemykseni on se, että HeKan asuntotuotantoa tulisi ehdottomasti lisätä ja samaan aikaan kaupungin vuokra-asuntojen kriteerejä höllentää. Näin ehkäistäisiin toisaalta eriarvoistavaa aluekehitystä jossa syntyy hyvin toimeentulevia rikkaiden alueita ja heikommin pärjääviä lähiöitä. Asuntotuotannon lisäyksen voisi hoitaa kaupungin oman rakennusyhtiön kautta jolloin asuntorakennuksen kärki kaavoitetuille uudisrakennuskohteille olisi tarvepohjainen sen sijaan että rakennusyhtiöt pääsevät päättämään keskenään mitä he haluavat rakentaa.

 

Toisekseen alueellisen epätasa-arvon vähentämiseksi osakerakentaminen ja sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto pitäisi lomittaa alueittain niin ettei keskittymiä pääse syntymään “hyvien” ja “huonojen” alueiden välillä. Kolmas suuri kysymysmerkki ovat itselleni kysymykset viheralueiden kaavoituksesta.

 

Alueiden kehityksessä olisi siis tulevaisuudessa ehdottomasti huomioitava rakentamisperusteet kohteittain minkä lisäksi luonnonkohteiden säilyvyyteen ja lähipalveluihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jokaisella tulisi olla omalla alueellaan mahdollisuus kouluun, terveydenhoitopalveluihin ja kirjastopalveluihin. Lähipalvelut ja paikallinen demokratia ovat oleellisia asioita paitsi sivistyksen ja koulutuksen, niin myös syrjäytymisen ja rikollisuuden estämisessä.

 

Helsinki on hyvä kaupunki, mutta tällä hetkellä sen asuntotuotannossa on ongelmia joita haluan olla mukana korjaamassa. Emme tarvitse lisää kauppakeskuksia tai keskitettyjä palveluita vaan kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivia lähipalveluita.

 

Näiden puolesta eriytymistä vastaan. Tehdään Helsingistä entistä parempi kaupunki missä niin itähelsinkiläinen vuokra-asuja kuin Eirassa asuva perintöosakkeen haltija voivat yhtälailla tuntea ylpeyttä ja rakkautta kuntaansa kohtaan. Lopetetaan eriarvoistava rakennuskehitys ja siirrytään takaisin politiikkaan jossa kaupunkilainen ja kaupunkilaisen tarpeet ovat keskiössä yritystoiminnan tai voittojen sijaan.

 

 

Kuntavaalit 2017

 

Itselleni oleellisimmat kuntavaaliteemat ovat kaavoitus- ja ympäristökysymykset, minkä lisäksi erityistä huolta aiheuttavat lähipalvelut, sekä toimivat sote-palvelut.

Helsinki kaavailee tällä hetkellä sotepuolella siirtymistä paikallisista terveysasemista muutamaan isoon ”jättikeskukseen”, minkä vuoksi kaupunkilaisten etäisyydet peruspalveluihin tulevat jatkossa kasvamaan.  Helsingissä tulee säilyttää oma sotealue joka takaa kaikille lähialueilleen toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut niin ettei alueiden välillä pääse syntymään eriarvoisuutta.

Homekoulujen korjaaminen. Helsingissä on muutamia pahoja homekouluja joiden sisäilmaremonttiin täytyy panostaa aivan ennen näkemättömällä volyymilla. Samalla kaupunki saa lisää työvoimaa ja sitä kautta tarvitsemaansa verokertymää.

Lähikirjastopalvelut ovat tärkeä osa sivistynyttä yhteiskuntaamme. Jokaisella olisi oltava toimivat kirjastopalvelut kävelymatkan etäisyydellä joko kiinteänä tai kirjastoauton muodossa. Kirjastopalveluiden tulee olla kaikille maksuttomia.

Helsingin julkisen liikenteen muuttamista kokonaan maksuttomaksi kuntalaisille tulisi selvittää. Tällä saadaan myös rajattua kantakaupungissa paisunutta yksityisautoilua omalta osaltaan.

Lapsille ja nuorille tarvitaan lisää harrastus- ja urheilupaikkoja sekä mahdollisuuksia. Nuorten liikkumattomuutta pitää ehkäistä kunnan tarjoamilla maksuttomilla ja laadukkailla liikuntamahdollisuuksilla. Erityisesti monella vähävaraisella perheellä ei ole varaa laittaa lapsiaan kalliisiin harrastuksiin. Tätä kehitystä korreloidakseen Helsingin tulee tarjota yhä laadukkaampia ja halvempia liikuntapalveluita omalle nuorisolleen.

Blogi

Kolmas artikkeli

Tähän osaan voit kirjoittaa vaalikampanjan aikana kirjoituksia ajankohtaisemmista aiheista tai voit esimerkiksi kuvata tarkemmin ajatuksiasi vaaliteemoistasi tai muista ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Kirjoitukset voivat käsitellä niin oman kotikuntasi asioita, valtakunnallista politiikkaa tai jopa kansainvälistä politiikkaa jne.

Toinen artikkeli

Hyvän blogikirjoituksen ohjeita: 1) Hyvä, kuvaava ja lukemaan innostava otsikko 2) Johdanto tai tiivistelmä, jossa kerrot, mitä kirjoitus käsittelee 3) Käytä kappalejakoa ja väliotsikoita, jotta tekstistä tulee selkeämmin luettava 4) Pidä kirjoitus tarpeeksi lyhyenä ja kevyenä lukea. Tällöin se  luetaan todennäköisemmin. 5) Hyvässä blogikirjoituksessa on usein käytetty listoja, alaotsikoita, taulukoita ja kuvia selventämään asiaa 6) …

rakentamisesta

Viime aikoina Helsingissä on ollut vireillä useita rakennushankkeita ja samaan aikaan uusi asemakaava ollaan päivitetty huomattavasti kaikkia Helsingin kasvuodotuksia suuremmalle volyymille. Tapetilla ovat olleet niin keskuspuiston kaavoitus, Rasilan ranta-alueiden rakennus kuin Vartiosaarikin.   On selvää, että Helsingin kokoisessa kaupungissa rakentamiselle on kysyntää. Meillä on pula pienistä ja keskisuurista vuokra-asunnoista minkä lisäksi rakentaminen osaltaan luo työpaikkoja …

Yhteystiedot

Janina Paasonen
email. janinapaasonen@gmail.com
twitter: https://twitter.com/JaninaPaasonen

facebook: https://www.facebook.com/Politrukki/