Pääsivu

 

Olen filosofi, talouden asiantuntija ja sosiologian harrastaja.

Harrastan kriittistä ajattelua, minkä pyrin kohdistamaan meitä sitoviin talousrakenteisiin, ja tähän mennessä elämäni tärkein oppini oli huomata, että meillä on tie ihmiskeskeisempään tapaan hallita taloutta, mikä rakenteellisesti tasaisi tuloeroja ja poistaisi köyhyyttä.

Nykyisellään talousjärjestelmämme rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi tuloerot kasvavat sekä ihmisen köyhyys lisääntyy, minkä pyrkisin portaittain kääntämään.

Jos olet huomannut rappeutuvat palvelut ympärilläsi tai vähenevän kulutusvoimasi, olisin näille oireille lääke.

”Olemme kukin enemmän tai vähemmän mielisairaita – hulluja ovat kuitenkin ihmiset, jotka toistavat samaa asiaa yhä uudestaan ja uudestaan odottaen aina eri lopputulosta. Emme kai ole hulluja?”

 

Taustaani

Olen koko ikäni asunut Vantaan Martinlaaksosta, minne olenkin tunnetasolla juurtunut todella syvälle. Minulla on viisi sisarusta ja meidät kaikki on kasvattanut aikalailla äitini sankarillisesti yksinhuoltajana. Perheemme on läpi nuoruuden ollut hyvinkin köyhä, minkä aikuisena nähnyt henkilökohtaisesti osittain rikkautenakin, koska se on ollut todella opettavainen ja perspektiiviä luova kokemus kokonaisuudessaan. Tämä on luonut myös aikuisena kiinnostuksen ymmärtämään yhteiskuntaamme ja etenkin markkintalousjärjestelmämme rakenteita, mitä kautta oppinut laajalti säännöt ja tekijät, mitkä luovat rakenteellisesti elämäämme köyhyyttä ja luokkaeroja. Samalla olen aikuisiän seurannut lähimmäisteni elämän menevän vain köyhempään suuntaan, mikä on ajanut minut pyrkimään politiikkaan mukaan muuttamaan näitä rakenteita ja sääntöjä sisäisesti.

Muistan senkin päivän kuin eilisen, kun 1990-luvulla pakolaisia alkoi virrata Somaliasta suomeen, joita alettiin myös asuttamaan samaan taloon, missä itsekin asuin. Aivan ensimmäisinä päivinä jo heidän lapsien kanssa pelattiin viereisellä Kivimäen kentällä jalkapalloa, vaikka ei meillä oltu yhteistä kieltä muuta kuin jalkapallo. Läpien vuosien yhdessä pelattiinkin ja harvassa oli ne päivät, milloin en tullut kotiin polvet ja kyynärpäät verillä – tuollekin kentälle vuotanut vuosien varrella niin paljon verta, että näen sen jo tavallaan sukulaisekseni. Tämäkin nuoruuden rikkaus on laajalti avartanut näkemyksiäni ja vaikuttanut asenteiseeni erilaisuutta kohtaan kuin luonut halun pyrkiä säilyttämään vastaavia vapaa-ajan viettopaikkoja, kuten juurikin tuo Kivimäen kenttä.

Koko aikuisiän olen myös omistautunut lähimmäisteni taloudelliseen tukemiseen ilman vastinetta, minkä näen jatkuvan politiikassakin, sillä se tuo minulle ilon, että pystyn auttamaan vähäosaisempia ja myös ymmärrän täysin köyhyydessä elämistä.

Kirjoituksistani, blogistani sekä vaalikoneiden vastauksista näet ajatuksenijuoksuani paremmin.

Toivon, että olisin äänenne arvoinen.

Kuntavaalit 2017 – Vantaa

Päätin lähteä ehdokkaaksi, koska en kestä enää katsoa sivusta Vantaan rappioitumista. Olen erittäin huolissani Vantaan taloudellisesta tilanteesta, ja tämä Vantaan äärimmäinen velallisuus suoraan heijastuu kielteisesti kaikkiin palveluidemme osa-alueisiin sekä vain edistää näiden pirstaloitumista yksityiselle puolelle.

Pyrkimykseni on pysäyttää tämä kielteisen kehityksen suunta, mikä on osana kokonaissuunnitelmaani estää miljardivelallinen Vantaa vararikolta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi paras vaihtoehto olisi muuttaa talousjärjestelmän rakenteita, missä kunnan rooli muuttuisi käytännössä yrityksestä pankiksi.

Kunta ei yksinään kuitenkaan voi muuttaa talousjärjestelmän rakenteita, mutta toiseksi parhaana vaihtoehtona kykenisi luomaan rinnakkaisen rahan euron rinnalle perustuen kryptovaluuttaan, mikä avaisi monia mahdollisuuksia talouden eheyttämiseksi, mitä nykyisellään ei ole. Oleellisin asia rinnakkaisella valuutalla olisi vahvistaa perusturvaa ja mahdollisuus luoda omanlainen perustulomalli, minkä yksinominainen tarkoitus olisi varmistaa ja lisätä kuntalaisen kulutusvoimaa ja näin rahavirtausta, mikä toimisi jatkuvana piristysruiskeena kunnan taloudessa.

Se on selvää, ettei tämän toteuttaminen ole helpoimmasta päästä, mutta tässä ajassa näen kaikkein tärkeimmäksi tavoitteeksi, jotta voisimme palauttaa taloutemme eheys. Tämän tavoitteen saavuttamisen myötä, kykenisimme pitämään palveluistamme kiinni ja ottamaan myöhemmin jo pirstaloituneet palvelut takaisin kunnan tuotettavaksi.

Kaiken tarkoitus on varmistaa hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävien rakenteiden säilyvyys ja kyky kehittää niitä, jotta voisimme aina taata ihmiselle ihmisenarvoisen elämän vauvasta vanhukseen.

Tekisin kaikkeni näiden tavoitteiden eteen, ja todellisia tekoja me tässä ajassa tarvitaankin ilman, että se tapahtuu pienituloisen kustannuksella.

Vantaan tulevaisuus on teidän äänenne varassa.

 

Tässä vielä tärkeimmät ajamani asiat:

Hoiva- ja terveyspalvelut

Monelta osin henkilökunnan kuormitus on hälyttävää, minkä vuoksi resursseja olisi lisättävä, jotta kyettäisiin taata tarvittava henkilökunta asianmukaiseen palveluun ja tukeen, mitä jokainen kansalainen kuuluisi hyvinvointivaltiolta odottaakin. Terveyspalveluiden tulisi olla myös laajalti ennaltaehkäisevää, mikä tarkoittaisi terveellisen ruoan tuomista ihmisten saataville ilmaiseksi osana perusturvaa tai vähintään hyvin edullisesti, mikä on mahdollista urbaanikaupungeissakin vertikaaliviljelyllä. Tämä suoraan myös heijastuisi työkyvyn paranemiseen ja terveyspalveluidemme kuormituksen vähenemiseen, mitä kautta säästöjä haettaisiin.’

Asuminen halvemmaksi

Asuminen kalleus on hälyttävää täällä pääkaupunkiseudulla; usein ihmisen saatavista yli puolet menevät pelkästään asumisen kustannuksiin, minkä lisäksi vuokratasot nousevat joka vuosi paljon nopeampaa tahtia kuin ihmisen reaaliset tulot, mikä tekee tästä kehityksestä kestämätöntä. Varsinkin kuntatasolla voidaan tukea yhteisasumista yksin asumisen sijasta, milloin saman katon alla asuminen muuttuisi paljon kannattavammaksi. Tämä nostaisi lukuisat ihmiset pois köyhyysrajoilta, ja tutkitusta sillä on vain positiivisia vaikutuksia kaikilla elämän osa-alueilla – tämä heijastuisi myös terveyspalveluiden tarpeen ja  eristäytyneisyyden vähentymiseen sekä tekevät ihmisestä jopa tuottavampia liikkumavaran lisääntyessä.

Vuokrakatto ja voittoa tavoittelevien kiinteistöyrityksien toiminnan rajoittaminen ovat myös vaihtoehtoja. Vantaa kykenisikin laajemmin hyötykäyttämään voittoa tavoittelematonta VAV Asunnot Oy:tä, milloin todellisuudessa asumisesta voitaisiin tehdä mahdollisimman edullista.

Maksuton joukkoliikenne

Belgiassa joukkoliikenteen tullessa maksuttomaksi, välittömästi niiden käyttäminen nousi 800-900%. Tämä siis suoraan näkyisi autoilun vähentymisenä, mikä heijastuisi ruuhkien, päästöjen, liikenneonnettomuuksien ja teiden ylläpitokustannuksien vähentymiseen.

Jos tämä maksuton liikenne saataisiin koko HSL:n alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo), kustannusvaikutukset olisivat 267 miljoonaa. Nämä voitaisiin ottaa monesta lähteestä; ensinnäkin säästyisi kokonaan lippujärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannukset, missä mukana henkilökunta lipuntarkastajineen. Samalla joukkoliikenteen markkinointikannattavuus nousisi laajalti, mikä näkyisi mainostulojen kasvussa. Mikään ei myöskään estäisi kustannuksien taakan siirtämistä ihmisen sijasta yrityksille.

Vaikka koko 267 miljoonaa jaettaisiin kaikkien HSL:n alueen työllisten kesken, kustannukset olisivat arvioilta vain 25-30€/kk., ja tämä olisi silti n. 25-75€/kk vähemmän, mitä nykyään sisäisistä ja lähiseudun kuukausiseteistä maksetaan. Tämäkin kulu siis tulisi näkymään monella vain säästönä.

Ilmainen joukkoliikenne tulisi kokonaisuudessaan tekemään meistä tasa-arvoisempia ja vapaampia – varsinkin vähätuloisilla tekemiset ovat äärimmäisen rajattuja liikkumisen kalleuden vuoksi, mihin tarvittaisiin muutos.

Kulttuuri ja liikunta

Ihmisen vapaus ja terveys on äärimmäisen sidoksissa varallisuuteen, minkä vuoksi vähävaraisten vapautta tulisi edistää kaikin tavoin; jaettavat kulttuuri- ja liikuntasetelit auttaisivat tässä paljon.

Päivähoito ja koulutus

Päivähoito ja peruskoulu muokkaavat laajalti käyttäytymistämme sekä ovat  suurimpia kulmakiviä älykkyytemme rakentumisessa, minkä vuoksi näiden kunnossa pysyminen tulisi varmistaa. Tärkeintä olisikin ensiksi varmistaa jokaiselle lapselle yhtäläinen ja tasavertainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Peruskoulujen luokkakoot tulisi säilyttää pienenä, jotta voidaan taata yksilöllisen tuen tarve lapselle, millä kyetään varmistamaan, että lapsella on tarvittavat eväät hallussa kaikilta osa-alueilta, ennen siirtymistä seuraavalle luokalle. Myös nykyiset yksilöivät numeroihin perustuvat arvosanat ovat haitallisia, koska laittavat lapset ympäristössään eriarvoiseen asemaan, mikä esim. näkyy heillä itsetunnon ja asenteiden muutoksissa. Koulutuksen täytyisi pysyä kehityksen tahdissa mukana.

Suorempaa demokratiaa

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia olisi edistettävä esim. verkkoäänestyksin, mikä omalta osin tasoittaisi tätä nykyistä edustavaa demokratiaa, missä yksittäisten ihmisten sijasta puolueet intressiryhmineen päättävät asioista. Kaikkien päätöksien taustalla kuuluisi olla kestävä kehitys ja kuntalaisten mahdollisimman pitkäjänteisen edun ajatteleminen.

Säästöjä leikkaamatta

Vantaan velka on 1,2 miljardia, minkä kasvamiselle ei näy loppua. Omalta osin paine tämän velan laskuun saattamiselle näkyy lakisääteisten palveluidemme heikentymisellä ja kallistumisella. Olisi pysyttävä kehityksen tahdissa ja mietittävä rohkeita tapoja saada se laskuun vaarantamatta hyvinvointirakenteitamme. Oleellinen ratkaisu olisi pyrkiä ennaltaehkäisevän toiminnan kautta säästää kuluja  jatkossa – tutkitusti taloudellinen lopullinen hyöty voi olla moninkertainen. Kaikilla tavoin täytyisi myös pitää verorahat maassa meitä hyödyntämässä. Tämä tarkoittaa aktiivisemman roolin ottamista, milloin otetaan pirstaloituneet hyvinvointipalvelut yksityistahoilta takaisin kunnan tuotettavaksi ja varsinkin paikallisen toiminnan ja suomalaisen yrittämisen tukemista.

Suuri mahdollisuus olisi myös hajautettuun tietokantaan perustuvan lohkoketju-teknologian valjastamisella käyttöömme, millä esim. olisi mahdollista yhdistää virastojen tietokantoja poistaen byrokratiaa ja tuoden säästöjä, jokaiselle oma turvallisempi henkilökortti, mihin voisi yhdistää pankkitilin, -kortin, ajokortista verokorttiin, sopimukset, terveystiedot, voimassa olevat sopimukset jne.. Tämä teknologia mahdollistaisi myös älykkäät ja autonomiset sopimukset ilman välikäsiä, 100% luotettavan sähköisen äänestämisen toteuttamisen sekä avoimet tilikirjat, milloin erilaiset petokset olisivat mahdotonta tai äärimmäisen helppo poliisin selvittää. Eli toimisi täysin rikollisuuden välittäjänä.

Perustulo

Ihmisen kulutusvoima täysin rakentuu työstä saaduista ansioista, ja valtion toimiminen on täysin riippuvainen näistä saaduista ansiotulo-, kulutus- ja ylipäätänsä yhteisöverotuloista. Yhteiskunta on kuitenkin luonnollisesti menemässä suuntaan, missä ihminen syrjäytyy työnteon tarpeesta automatisoinnin myötä, mikä tasaisesti ja lisääntyvää tahtia luo työttömyyttä. Tämä kehityksen suunta pakottaa aina vain lisääntyviin leikkauksiin sekä vähentää työpaikkoja paljon nopeampaa tahtia kuin niitä syntyy uusia, joten koko talouden eheyden ja kansan hyvinvoinnin kannalta olisikin elintärkeää, että ihmisen kulutusvoima ei olisi sidoksissa työntekoon, vaan tulot/kulutusvoima nähtäisiin olevan ihmisellä perusoikeus – on suorastaan huutava tarve suurremmille rakenteellisille muutoksille, jos haluamme nähdä osana hyvinvointivaltiota vielä kymmenenkin vuoden päästä, ja tämä perustulo olisi mahdollista jo nyt toteuttaa valtakunnallisesti.

Kunnassa perustulomalli olisi mahdollista sulauttaa nykyiseen talousjärjestelmään rinnakkaisen rahan ominaisuudessa, mikä esim. voisi olla markan paluu kryptovaluuttana perustuen aikaisemmin mainittuun lohkoketju-teknologiaan. Alkuun tätä voisi käyttää perusturvan lisääjänä, millä kykenisi maksamaan kunnan palveluja ja käyttämään elintärkeisiin hyödykkeisiin.

Kirjoituksiani

Joukkoliikenne ilmaiseksi! (Kirjoitus ”Vasempi Sana”-lehtisestäni”)

Belgiassa joukkoliikenteen tultua maksuttomaksi, nopeasti niiden käyttö nousi 800-900%. Voi todeta tämän myös Suomessa vaikuttavan vähenevästi autoiluun, mikä heijastuisi ruuhkien, päästöjen, liikenneonnettomuuksien ja teiden ylläpitokustannuksien vähentymiseen. Jos maksuton liikenne saataisiin vastaavasti koko HSL:n alueelle (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo), kustannusvaikutukset olisivat 267 miljoonaa. Nämä voitaisiin ottaa monesta lähteestä; ensinnäkin säästyisi kokonaan lippujärjestelmien ylläpito- …

Asuminen halvemmaksi! (Kirjoitus ”Vasempi Sana”-lehtisestäni”)

Tällä kertaa tekee mieli ottaa esille asumisen kalleus… Olet varmaan huomannut täällä Vantaalla, miten vuokrat tuppaavat nousemaan ansioihin nähden paljon nopeampaa tahtia? Suorastaan nyhdetään ihmiseltä kaikki mahdollinen taloudellinen liikkumavara pois, vaikka muutenkin vyö on jo kireällä! SATO ja VVO ovat tässäkin pahimpia piruja, jotka ”perustelluilla” tasokorotuksilla takoaa ennätystulosta. Nykyisellään asumisen kustannukset ovat sitä luokkaa, joihin …

Perustulo tarvitaan jokaiselle! (Kirjoitus ”Vasempi Sana”-lehtisestäni)

Vantaan talous on kuralla, ja missä ovat ratkaisut!? Nykyiset päättäjämme eivät edes ymmärrä sitä realiteettia, että työpaikat ovat häviämässä eksponentiaalisen teknologisen kehittymisen seurauksena. Tämäkin kehitys selittyy sillä, ettei yrityksiä aja mikään rakenteellinen kannustin pitämään ihmistä työssä, tai saati pitää tuotantoa maassa, vaan onkin vain luonnollista yrityksille oman markkina-aseman säilyttämiseksi nähden pyrkiä kaikin tavoin kustannustehokkuuteen, mikä …

Yhteystietoni

Jari Robson
puh. 044 575 1984
email. jharski88@gmail.com
Facebook: robson.jari