Etusivu

 

Sairaanhoitaja, koti-isä (hoitovapaalla nuorimman lapsen kanssa).  Kaupunginvaltuutettu, Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, vegaani, hyötyliikkuja, feministi ja suvaitsevainen humanisti. Vasemmistoliiton ehdokas 2017 kuntavaaleissa Porvoossa.Henkilön Porvoon Vasemmisto kuva.

Ihanteenani on kantaa huolta muustakin kuin vain omasta ja oman perheen hyvinvoinnista, ja edes jossakin määrin osallistua vapaaehtoiseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen.

 

Minä

Synnyin New Yorkissa 1971, muutin Suomeen 8 vuotiaana. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1997, työssä Porvoon sairaalassa vuodesta 2004. Perheeseeni kuuluvat puoliso, kolme lasta (-00, -03, -15), kaksi pelastettua sekarotuista koiraa freegan ruokavaliolla. Tällä hetkellä olen koti-isä (hoitovapaalla nuorimman lapseni kanssa). Perheemme asuu Porvoon maaseudulla, jossa meillä on pieni tila 8ha peltoa ja 10ha metsää. Viljelimme luomuvihanneksia vuosina 2004-2008, mutta vuonna 2003 tuilta tippuneiden peltojen viljely ei kannattanut ja jouduimme lopettamaan. Tällä hetkellä pellot ovat vuokralla ja niillä viljellään yhä luomuna. Omiin tarpeisiin viljelemme vaihtelevasti erilaisia kasviksia.

Melkein koko aikuisikäni, elämäntilanteesta riippumatta olen jossakin määrin ollut mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liityin Vasemmistoliittoon 2012, ja samana vuonna olin ensimmäisen kerran ehdokkaana.

Tämän vaalikauden ajan olin kaupungin varavaltuutettu ja edelleen Rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Kaupunginvaltuutettuna olen ollut joulukuusta 2016 lähtien. Olen Ympäristö- ja Kehitys ry hallituksen jäsen, Lumituuli Oy:n osakas, Tehyn jäsen, Vegaaniliiton jäsen, Suomen Talousdemokratia ry jäsen, Maanystävien jäsen, Tekniikka Elämää Palvelmaan ry:n jäsen. Vuonna 1993 olin Kunta-alan ammattiliiton paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen.

 

Kuntavaalit 2017

Tavoitteet:

  1. Muuttaaa yleistä käsitystä rahasta ja taloudesta, jotta ei olisi jatkuva tarve: ”tasapainottaa” julkista taloutta, leikata ja ”tehostaa” peruspalveluita sekä tavoitella ikuista talouskasvua.
  2. Edistää yhteisöllisyyttä ja kansalaisaktiivisuutta.
  3. Hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon tuhoutumista.
  4. Tehostaa ja uusia keinoja kiusaamiskulttuurin hälventämiseksi.
  5. Vastustaa rahallisen voiton tavoittelua ja kaupallisuutta terveyden- ja sosiaalihuollossa, sekä vähentää kaupallisten lääkkeiden tarvetta.

Keinot:

  1.  A: Niin kauan, kuin maksuvälineenä käytetään pelkästään euroja, ei ole mitään velkakuplan ulkopuolista talouselämää. Myös sitä, jota kutsutaan talouskasvuksi, perustuu velkaantumiseen. Olemme riippuvaisia talouskasvusta, eikä liene näkemystä siitä, milloin talouskasvua on riittävästi. Olemme jatkuvan taloudellisen taantuman uhan alla. Näitä ongelmia voidaan pienentää ottamalla käyttöön velaton paikallisraha (euron rinnalle) ja edistämällä työaikapankkitoimintaa. B: Ilman uusien rahojen käyttöönottoakin, meidän tulee muuttaa käsitystämme rahasta ja suhtautumistamme velkaan. Kansantalouden velkaa tarkasteltaessa liian suurta huomiota usein kiinnitetään julkisen sektorin velkaan, joka kuitenkin on pienempi, kuin yksityisen sektorin – jopa Kreikassa. Julkinen sektori on olemassa sen alueella olevia kotitalouksia ja yrityksiä eli yksityistä sektoria varten – ei itse itseään varten. Julkinen sektori ei voi ”tasapainottaa” omaa talouttaan eikä varsinkaan hankkiutua eroon omista veloistaan, ja täten jäädä lillumaan yksityisen sektorin velkataakan varaan. Euroalueellla ei ole mitään kansantaloutta, jossa kansantalous kukoistaisi pelkästään yksityisen sektorin velan varassa. Julkisenkin sektorin on osallistuttava velkataakan kantamiseen niin kauan, kun talous perustuu pääasiallisesti euroihin. Euroon perustuvassa kansantaloudessa julkisen talouden alijäämä on pääsääntöisesti yksityisen sektorin ylijäämä ja päinvastoin. Rahan luonnin demokratisointia ja korkomenojen keventämistä, voitaisiin kuntatasolla edistää perustamalla (yhteishankintana muiden kuntien kanssa) demokraattisen kontrollin alaisuudessa oleva julkinen pankki, jonka asiakas voisi olla esim: kohtuuhintaisen ensiasunnon ostaja, paikallistalouteen sitoutunut yrityksen perustaja, julkisen alijäämätaloutensa rahoitusta tarvitseva kunta. C: Hyvinvointiamme nakertavat myös teollisuuden siirtyminen ”alhaisemman kustannustason” maihin, joissa lyhyen aikavälin rahallista voittoa kasvattava ihmisen ja luonnon riisto on helpompaa; veroparatiisit; sekä harmaa talous. Näitä ongelmia voidaan vähentää: suosimalla julkisissa hankinnoissa kotimaista ja lähiseudun teollisuutta ja -ruoan tuottajia, sekä vaatimalla julkisen sektorin yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita palkkaamaan työvoimaa reiluin työehdoin. On otettava mallia esim Helsingissa esillä olevasta ”Globaalin vastuun strategia” -hankkeesta.
  2. Paikallisrahahanketta on mahdollista toteuttaa tavalla, joka lisää taloudellista epäitsekkyyttä ja halua osallistua lähiseutunsa kehittämiseen.
  3. Ilmastonmuutos on sotaan tai kohtalaisen ison meteoriiitin maahantörmäykseen verrattavissa oleva uhka. Niin kallista, kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen saattaa olla, niin sen epäonnistuessa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi joka tapauksessa paljon kalliimmaksi. Ympäristöteknologiayrityksillä ei ole kovin paljon mahdollisuuksia tutkia ja markkinoida halpoja, ilmaisia tai patentoimattomissa olevia keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon tuhoutumista. Ei-kaupallisia ympäristöteknologioiden kehittäjiä, kuten alan kansalaisjärjestöjä on otettava enemmän mukaan. Ympäristöteknologisissa hankinnoissa (tuuli- ja aurinkovoima, raideliikenne, kevyen liikenteen väylät) on suosittava kotimaista ja lähiseudun teollisuutta ja -energian tuottajia, sekä huolehdittava siitä, että työntekijät on palkattu reiluin työehdoin. Kuitenkin vaikuttavin tapa hillitä: ilmastonmuutosta ja luonnon tuhoutumista, maailman vesi- ja ruokapulaa ja superbakteeri- ja virusepidemioita on tuotantoeläintaloudesta luopuminen ja vegaanitalouteen siirtyminen, mikä on erittäin halpaa, eikä siitä ole ihmisen hyvinvoinnille mitään haittaa. Vaikkei vallassa oleva ilmastonmuutosteoria pitäisi paikkaansa, niin useimmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat joka tapauksessa välttämättömiä.
  4. Koulukuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhoitajan on oltava paremmin tavoitettavissa. Kouluilla on jo nyt hyviä keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön. Uusia kokeilumuotojakin tarvitaan, kuten draaman käyttöä. Empatiakasvatusta tarvitaan päiväkodista työelämään asti. Koulut ja muu sosiaalihuolto tarvitsee lisää henkilökuntaa. Joissakin Suomen kunnissa on hyviä kokemuksia siitä, kun sosiaalihuoltoon ollaan annettu selvästi lisää resursseja, niin se on maksanut itsensä takaisin verrattain lyhyellä aikavälillä.
  5. Kävi sote uudistuksen kanssa miten tahansa, niin haluaisin Porvoon kaupungin selvittävän mahdollisuutta perustaa terveydenhuollon asiakkaille vaihtoehdoksi laitos, jossa olisi mahdollisimman paljon lääkkeettömiä hoitoja, ja jonka kustannuksista osa katettaisiin paikallisrahalla ja työaikapankkitoiminnalla.

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/maailman-parhaat-koulut-varhaiskasvatus-kaikille/

Kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/kohtuuhintainen-asuminen-hyva-ymparisto/

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/parempi-tyollisyys-hyvat-tyoehdot/

Blogi