Etusivu

 

Olen Marko Korhonen 47-vuotias linja-auton kuljettaja pääkaupunkiseudun liikenteestä. Yksinhuoltajana huolehdin kotonani asustavan 12-vuotiaan sijaislapsen hyvinvoinnista. Lisäksi on yhteyshuoltajuus 13-vuotiaasta lapsesta. Asumme Helsingin kannelmäessä.

Olen ehdolla kuntavaaleissa Vasemmistoliiton listoilla voidakseni vaikuttaa kunnallispolitiikan kautta kaupungin sosiaalisiin ja joukkoliikenteen ongelmiin, ilman rajoitteita joita toiset puolueet olisivat asettaneet.

 

 

Kuka on Marko

Olen 47-vuotias sosiaalinen, filosofinen yksinhuoltaja. Elämänkatsomukseni on ateistinen. Biologisia lapsia on kaksi. Vuonna 1993 syntynyt aikuinen mies. 2004 syntynyt tytär josta on yhteishuoltajuus. Luonani asuu 2005 syntynyt sijaislapsi, jolle olen toiminut sijaisvanhempana 2008 alkaen, 2013 alkaen yksinhuoltajana.

Koulutukselta olen kolmen ammattikunnan ammattilainen. Metallin ay politiikassa olin mukana 1990 luvun alkupuoliskolla, luottamusmies sekä osaston 33 toimikunnassa. It alalla ajauduin puolustamaan muiden etuja 2000 luvun jälkeen Novosys, Novogroup, Wm-data yrityksessä. Vuonna 2004 palasin metallialan ammattilaiseksi, toimin työsuojeluvaltuutettuna sekä osasto 90 luottamusmies toimissa. Linja-auton kuljettajaksi opiskelin 2011, työskentelin Veolia, Transved yrityksessä siirryin pyynnöstä liikenteen luovutuksen yhteydessä Tammelundin liikenteelle syksyllä 2016. Työskentelen siellä toistaiseksi. Talouteni on vakaa. En elä velaksi.

Vahvoja puoliani on harrastukset. Luen mielelläni filosofisia teoksia, Aristoteleen fysiikasta, Lönnrotin Kalevalaan. Liikun luonnossa, uin, kun aika riittää. Ystäväpiirini on laaja, ei somessa, ihan aitoja ystäviä. Nuorina dominoimme kannelmäen seutua, myöhemmin koko stadia. Himassa bamlattiin stadia niin kuin snakarillakin. Ihmiset keskustelevat mielellään kanssani. Avautuvat henkilökohtaisista ongelmista. Kuuntelen, avustan mielelläni kaiken ikäisiä kansalaisuudesta riippumatta. Kyselen eri kulttuureista etsien innokkaasti perimääni.

 

 

 

Kuntavaalit 2017 miksi mukaan.

  • Linja-autoa ajaessa olen havainnut valtavat leipäjonot Helsingissä.  Asia on korjattavissa, jos näin halutaan. Jonottaminen säiden armoilla saadakseen ruokaa on arvoja loukkaavaa hyvinvointivaltiossa. Tilanne muistuttaa pula-ajan Suomea ennen suurta lamaa 30-luvulla. Onko tarkoituksena nöyryyttää?
  • Nuorisotyöttömyys. Nykyinen järjestelmä ei toteudu suunnittelulla tavalla. Mielenterveys potilaiden määrä kasvaa, eikä muutosta nykyjohdolla ole näköpiirissä. Lupauksia lupauksien perään, ja saldona on syrjäytyminen Helsingissä. Tarve muutokseen on suuri ja tilannetta voidaan parantaa, mahdollisuuksia on.

  • Lastensuojelu. Helsingin huostaan otetut lapset huolettaa. Laitospaikat ovat rahareikiä ja täynnä. Laitokset eivät takaa turvallisuutta tai hyvinvointia, niissä laitostutaan. Perhehoitotyötä on lisättävä. Jokaisella lapsella on oikeus asua kodinomaisessa turvallisessa ympäristössä. Perhehoitopaikkojen määrä on vähäinen, kiitos markkinoinnin ja lasten mukana tullut rasite biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.

  • Vapaa-ajan ja työssä jaksamisen riittävyys on huolenaihe myös Helsingissä.

    Työtä on jaettava. Aihe oli esillä jo 90-luvulla. Ammattiliiton työryhmässä suunniteltiin kuuden tunnin työpäiviä ja asiasta käytiin keskusteluja jopa Lauri Ihalaisen kanssa.

    Olosuhteet muuttuvat työelinkaaren varrella ja vaikeina aikoina lyhyemmän työpäivän tuoma etu lisää merkittävästi omaa jaksamista ja hyvinvointia. Kaikkien osapuolien joustaessa saatu hyöty on elinvoimaa myös Helsingin taloudelle.

  • Holtittomuutta päätöksiä tehdessä, esim. länsimetro. Kuntayhtymä HSL säästää pienissä asioissa ja tuhlaa valtavia summia myös Helsingin rahaa. Olisiko saatava uusia tuulia kyseenalaiseen toimintaan myös valtuutettujen kautta?

  • Asumiskulut on saatava kuriin. Jokaisella Helsingissä asuvalla tulisi olla oikeus asuntoon kohtuullisella menoerällä, toimeentulon suuruudesta riippumatta.

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/maailman-parhaat-koulut-varhaiskasvatus-kaikille/

Kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/kohtuuhintainen-asuminen-hyva-ymparisto/

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/parempi-tyollisyys-hyvat-tyoehdot/

Blogi

Dösäkuskin kynästä

Nuorten syrjäytyminen estettävissä. Nuorten syrjäytyminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa ala-aste ikäisenä. Koulu pyrkii kaikin keinoin estämään nuoren syrjäytymisen, usein myös siinä onnistuen. Jatkokoulutus on usein nuorten seuraava vaihe perus koulun jälkeen. Jatkokoulutuksessa korkeampi kynnys estää syrjäytyminen. Koulun jälkeen töihin siirtyminen heikoin kohta. Mielestäni on sama, mitä työtä nuorille tarjotaan kunhan vastaan ottavat. Yleensä vaan ei …

Sijais-sukulais vanhemmuus

Mitä on perhehoito työnä. Miten voin ruveta sijaisvanhemmaksi. On useita tapoja ruveta sijaisvanhemmaksi. Kouluttautumalla vanhemmuuteen kursseilla. Ajautumalla sukulaislapsen sijaisvanhemmuuteen. Hakeutumalla sijaisvanhemmuuteen adoption sijaan. Tarpeita on vanhemmuudessa monia. Auttamisen halu, sääli. Adoption sijaan vaihtoehto. Sukulaisvanhemmuudessa on usein taustalla, pelko sukulaislapsen joutumisesta laitokseen. Perhehoidossa on aina perhe hoitamassa. Perheen määritelmä on isä sekä äiti mahdolliset lapset. Lapselle …

Työn jakaminen

Vapaaehtoinen 6-tunnin työaika järjestelmä Olisiko syytä suuren työttömyyden aikana jakaa työtä kaikille syrjäytymisvaarassa oleville, keventää työssä olevien taakkaa,ja siten parantaa jaksamista. Pitäisikö uudelleen herättää henkiin kuusituntinen työpäivä järjestelmä. Itse ajoin järjestelmää aktiivisesti 1990-luvun lamavuosina. Myös olen itsenäisesti kokeillut muutaman vuoden ajan järjestelmää 2013-2016 välillä saamatta siihen tukea, hyvällä menestyksellä. Ammattijärjestöt ja useat poliitikot (minä mukaan …