Numerolla 64

Olen 58 vuotias musiikkiteknologian opettaja, muusikko ja yrittäjä. Yhteiskunnallista vaikuttamista jo vuosien ajan, nyt ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.  Vasemmistoliiton listoilla, sitoutumattomana.

Haluan tuoda osaamiseni yhteisistä asioista päättämiseen. Faktapohjalta, ihmisen ja kaupunkilaisen näkökulmasta katsottuna.

Arvonnassa numeroksi osui 64. Beatles- laulua ”when I’m sixty-four” mukaellen tuohon ikään on vielä matkaa, ja laulun teksti, erityisesti 2. säkeistö, osuu kodikkaasti kohdalleen.

 

 

 

Minä

Ensimmäistä kertaa ehdolla Kemin kaupunginvaltuustoon. Sitoitumattomana ehdokkaana, asenne vasemmalla.

Koulutus ja työelämäkokemus

Kemissä 1958 syntynyt ja koulut käynyt (Ritikka, Syväkangas, Lyseo ja lukio: ylioppilas 1978). Jatkoin opintojani Oulussa: aluksi pääaineena teoreettinen fysiikka, mutta pian pitkäaikainen elektroniikkaharrastukseni vei opinnot sähkötekniikan koulutusohjelmaan.  Harrastuksesta tuli siis ammatti.
Musiikkiharrastus käynnistyi 10- vuotiaana tuuban soitolla. hain musiikkiopistoon 1976 urkujensoittoa opiskelemaan. Tästäkin harrastuksesta tuli sittemmin ammatti.

Työelämäkokemus lähti 70-luvun puolivälissä Veitsiluodon rakennusosastolta, sitten paperitehtaan sähkökunnossapidossa. Vuodesta 1986 eteenpäin elektroniikkasuunnittelu- ja laitehuoltotehtävissä Oululaisessa Jutel Oy:ssä. Keväästä 1992 alkaen opetustehtävissä Torniossa: Aluksi medianomikoulutusta käynnistämässä, nykyisin musiikkiteknologian opettajana.  Sivutoiminen yrittäjä (Audiopaja Ay: musiikkistudio ja äänentoistopalvelut) vuodesta 1989.

Elektroniikkahuoltoverstaalla

Asumme keskustan ruutukaava-alueella. Suomalaisen asumisidyllin esimerkkitapaus: punainen tupa metsän keskellä, veden lähellä, hyvien liikenneyhteyksien varrella, palvelut hyvin ulottuvilla.

Luottamustehtävissä eri järjesteöissä:

  • Perämeren ilmailuyhdistys r.y. / hallituksen jäsen 2003 – 2005
  • Perämeren ilmailuyhdistys r.y. / puheenjohtaja 2005-2010
  • Kulttuurivoimala r.y. / hallituksen jäsen 2005- 2014
  • Pohjan Mieslaulajat r.y. / hallituksen sihteeri 2013 >
  • Kemin taideyhdistys r.y / hallituksen jäsen 2012 >
  • Meri-Lapin musiikkiosuuskunta / hallituksen sihteeri 2013 – >

Miksi juuri minua kannattaa äänestää?

Vahvuudekseni valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyssä näen opintojen kautta syntyneen tiedonhankintataidon. Lähteiden tarkistaminen on päätöksen teossa entistäkin tärkeämpi taito tämän päivän vaihtoehtoisten faktojen virrassa.

 

 

Kuntavaalit 2017

Tämänkertaiset kuntavaalit poikkevat aikaisemmista yhdessä asiassa: taustalla leijuu maakuntahallinnon vahvistaminen ja sote-päätöksenteon karkaaminen kunnilta. Kunnille jää edelleen varsin suuri tehtävärypäs, joka pitää toteuttaa  järjellä ja inhimillisten arvojen mukaisesti. Suurimmat kuntien tuottavat palvelut ovat jatkossa koulutus, kulttuuri ja infrastruktuuri.

Koulutuksen laatu ja määrä alueella turvattava

Opettajana olen huolestunut kahden viimeisen hallituksen koulutusleikkausten aiheuttamista ongelmista.  Ammatillisen koulutuksen voimakas supistaminen tuottaa ongelmia nuorille, kaikki eivät välttämättä pääse haluamaansa opinpolkuun, ammatillinen tutkinto voi jäädä saamatta. Muutto opintojen perässä jopa pääkaupunkiseudulle ei kaikille vain ole taloudellisesti mahdollista.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu fuusioitiin Lapin AMK:n kanssa ja yhtiöitettiin. Kuten useimmissa tällaisissa yhtiöittämistapauksissa sopii kysyä: tuottiko prosessi laatua palveluun ja kustannussäästöjä? Pelkona on myös, että korkeakoultuuksen näivettyminen meri-Lapissa jatkuu. Nielaiseeko Lapin yliopisto jäljellejääneestä osasta elinvoimaisimmat omiin ohjelmiinsa?

Lue lisää:
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/maailman-parhaat-koulut-varhaiskasvatus-kaikille/

Kulttuurin merkitys ja sen toimintaedellytykset:

Kulttuuri sanana käsittää kaiken inhimillisen toiminnan. Suppean määritelmän mukaan kulttuurin kenttä on edelleenkin laaja, se sisältää tieteet, taiteet ja uskonnot. Ilman kulttuuria inhimillinen toiminta ei olisi mahdollista, ja kulttuurin toimintaedellytysten kaventaminen näivettää koko yhteiskuntaa.

Yleensä kulttuuritoimella ymmärretään tuosta suppeasta määritelmästäkin vain hyvin yksi kolmasosa, eli taiteet. Kirjallisuus, kuvataide, teatteri, musiikki, elokuvat… Jokaiselle siis jotain. Tätä kenttää meidän tulee kehittää ja varjella sitä kaikenlaisilta leikkausyrityksiltä.

Kulttuurialan sisältöjen tuottaminen yleisön nähtäväksi, kuultavaksi ja koettavaksi vaatii tietynlaista infrastruktuuria. Kemistä on viimeisten vuosikymmenien aikana kadonnut kulttuurialan ja liikunnan toiminnalle tärkeitä tiloja. Osa on purettu, osa jätetty heitteille. Isot salit yleisötilaisuuksien järjestämiseen ovat kadonneet kokonaan keskustan alueellta (Urheilutalo, Pajarinrannan koulun sali). Kuvataiteilijoiden toimintatilat Paattiosta siirtyivät ensin Pajusaaren koululle, sekin jätettiin kylmilleen rapistumaan. Henkilökohtainen agendani tässä asiassa on pysäyttää tilojen rapistuminen ja ohjata niihin aktiivista toimintaa.  Laadukas ja monipuolinen kulttuurielämä tuottaa kaupungille vetovoimaa.

Kunnallisen infrastruktuurin kehittäminen kuntalaisen näkökulmasta:

Kemi on kaunis paikka asua. Varsinkin kesällä. Keskustan puistoalueet tarjoavat jokaiselle jotain. Koirapuisto/Hahtisaaren puisto olisi pitänyt säilyttää rakentamattomana, parhaillaan sinne rakennetaan ensimmäistä rivitaloa. Sarius- hanke haiskahti alusta asti rakennusliikkeen vedätykseltä; se toivoi saavansa tontteja kerrostalorakentamiseen utopistisen turistipyydyksen varjolla. Samaa konseptia k.o. yhtiö on syöttänyt kuntapäättäjille muuallakin, osa päättäijstä on langennut tähän ansaan, osa nähnyt sumutuksen läpi. Sariuksen esisopimus menee piakkoin vanhaksi, joten kaavan voisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja säästää Mansikkanokka kaupunkilaisille tärkeänä virkistysalueena.

Matkailuhankkeet ovat sinänsä hyviä ja luovat sesonkityöpaikkoja alueelle. Jäänmurtaja Sampo kerää joka talvi ennätysmäärän risteilyvieraita, lumilinna on vakiinnuttanut maineensa maailmalla. Matkailun kehittämiseksi sisäsataman alue on hyvä kohde, nyt myös ympäri vuoden kun lumilinna siirtyi toiseen paikkaan. Laitakarin kehittämiseen matkailua varten voisi myös panostaa. Meri pitäisi saada tursistien lisäksi myös kaupunkilaisten ulottuville paremmin.

Lumilinnan paikkaa kannattaa miettiä edelleen. Pajarinranta olisi logistisesti parempi ratkaisu kuin mansikkanokka. Ensimmäisen lumilinnan paikka Hahtisaaren puistossa kannattaa myös ottaa harkintaan uudelleen: nykyisin estraditekniikka on kehittynyt niin että esiintymislavan pystyttäminen tasaiselle maalle ei ole samanlainen ongelma kuin vuonna 1995.  Hahtisaarenpuistoa puoltaa hotellien välitön läheisyys.

Lumilinnan, Sampon ja sarjakuvapäivien lisäksi Kemi tunnetaan valtakunnallisesti teollisuudestaan: kymmenisen prosenttia Suomen BKT:sta syntyy meri-Lapin alueella.  Kemin julkisen imagon rakentaminen pitäisikin perustua näille realistisille lähtökohdille.

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/parempi-tyollisyys-hyvat-tyoehdot/

Blogi

Kiitokset

Kiitokset kaikille äänestäjille ja kaikille jotka ovat tukeneet kampanjaani jakamalla kirjoituksia ja osallistumalla keskusteluihin niin kaduilla kuin virtuaalimaailmassa. 66 ääntä on ihan hyvä saavutus

Yhteystiedot

 

Matti Adolfsen
puh. 040-5969582
email. matti.adolfsen (at) gmail.com