Etusivu

✪ Maksuton ja laadukas koulutus ja varhaiskasvatus on turvattava kaikille!

✪ Työ pitää yhteiskunnan kunnossa.

✪ Kestävän talouden tulee aina perustua luonnonvarojen kestävälle käytölle, se ei voi varastaa tulevilta sukupolvilta.

✪ Riittävä perusturva torjuu köyhyyttä.

✪ Kaikkia ihmisryhmiä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Vähemmistön oikeuksien turvaaminen hyödyttää myös enemmistöön kuuluvia.

✪ Kulttuuri ja sen rahoitus on tulevaisuudessakin kuntien asia, maakunta- ja sote-prosessista riippumatta, siksikin tämä on tärkeä kuntavaaliaihe.

✪ Kulttuuri, kirjasto ja liikunta luovat hyvinvointia. Kulttuurin tukeminen tarkoittaa että tuemme lapsia, nuoria, vanhuksia ja kaikia muitakin, siksi se on niin sosiaalinen kuin taloudellinenkin kysymys.

✪ Joensuulla on omaleimainen, elävä ja aktiivinen kaupunkikulttuuri ja kulttuurielämä. Sitä tukemalla ja kehittämällä luomme yhä uusia vetovoimatekijöitä kaupungillemme ja se taas auttaa niin kaupunkilaisia kuin täkäläisiä yrityksiäkin.

Tervetuloa vaalitilaisuuteeni Joensuuhun 1.4.

Rauli Katajavuoren (vaalinumero 53) vaalitilaisuus
ELÄVÄÄ KULTTUURIA JA KULTTUURIPOLITIIKKAA
Laiturilla 1.4.2017, Itäranta 10, Joensuu

Ohjelma:
18:00 ovet auki
18:30 Runosirkus
19:30 keskustelua esityksestä ja taidepolitiikasta taiteilijoiden kanssa

Bändit 20:30 alkaen
Second Hand Apes
Idän mies
Juha Rautio
The Everybody Knows

Illan aikana tarjolla poliittista sanomaa ja popkornia

Vapaaehtoinen maksu käytetään Rauli Katajavuoren (vaalinumero 53) vaalityöhön ja illan kuluihin.

Tietoa esiintyjistä:
The everybody Knows (power pop)
The everybody Knows soittaahillityin elein koheltavaa ja verkkaisesti lötköttelevää rockmusiikkia hyvällä laulajalla sävytettynä. Tosin käytännössä ajankuluessa eleet ovat nykyisin vähemmän hillityt ja verkkaisuus vähentynyt!!! Kyseessä kuuma power pop -bändi garagepunk-otteella.

Täältä äänimaistiaisia: https://theeverybodyknows.bandcamp.com/releases

Second Hand Apes (Stoner/desert rock from Eastern Finland)

Idän mies (mies ja kitara)

Juha Rautio
Juha Rautio on Tampereella asuva runoilija ja muusikko. Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa, joiden vastaanotossa on nähty piirteitä beatrunoudesta ja eksistentialismista sekä nostettu esiin yhteiskuntakriittisyys. Rautio on myös suomentanut Raymond Carverin runoja. Rautio tunnetaan aktiivisesti esiintyvänä runoilijana. Hän on keikkaillut ympäri Suomea runoklubeilla ja -kiertueilla sekä tehnyt esityksiä eri alojen taiteilijoiden kanssa.

Minä

Olen perheellinen kahden lapsen isä, Rauli Katajavuori, s.1976 (os. Männistö) ohjaaja, ja sirkustaiteilija. Kuntavaaleissa minua voi äänestää Joensuussa numerolla 53.

Valmistuin taiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2013 ja toimin vuodet 2014 -2016 Taiteen edistämiskeskuksen ensimmäisenä ja ainoana sirkustaiteen läänintaiteilijana. Työssäni olen mm. luonut Itä-Suomen alueellisen sirkuskoulun toimintamallin, jolla voimme saada järjestettyä laadukasta ammattimaista sirkusopetusta myös pienemmille paikkakunnille. Läänintaiteilijana olen myös edistänyt sirkusta ja esittäviä taiteita yleisesti, kehittämässäni Konserttikeskuksen järjestämän Sirkusta kouluihin -pilottiprojektissa, jonka kautta pyrimme nyt luomaan OKM:n kanssa Konserttikeskuksen yhteyteen ns. esittävän taiteen keskuksen, joka välittäisi esittävää taidetta kouluihin. Olin myös mukana perustamassa vuonna 2016 Hehku-tulitaidefestivaalia Joensuuhun.

Toimin avoimin mielin ja uskon vahvasti koulutuksen ja dialogin tärkeyteen työssä ja oppimisessa. Ymmärrän vastuun kantamisen ja luottamuksen antamisen tärkeyden osana työryhmää jossa, jokainen antaa panoksensa lopputulosta varten. Elävän kulttuurin edistäminen on minulle tärkeä asia. Kepeys, vakavasti otettavuus ja laatu eivät ole minulle toisiaan pois sulkevia termejä. Olen valmis tekemään parhaani joensuulaisten perheiden ja kulttuurin eteen.

Uskon että poliittinen toiminta on asioiden ratkaisemista ja aikaansaamista esimerkiksi niin, että ihmisten arjesta tulisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa. Tai niin, että ihmiset voisivat asua, käydä töissä ja harrastaa. Ja luottaa siihen, että heidän lastensa koulu- ja päivähoitoasiat ovat asiallisessa kunnossa. Tai saada terveyden- ja sairaanhoitoa tarvittaessa.

Näistä asioista päättäminen on arvovalintojen tekemistä. Ja myös asioiden hoitamisesta sellaisessa suunnassa, joka ei ole paras päättäjien oman egon ja aseman vaan kuntalaisten ja kaupunkilaisten kannalta.

 

Rauli Samuli Katajavuori (os. Männistö)

Teatteritaiteen maisteri Rauli Katajavuori on ensimmäinen sirkustaiteen läänintaiteilija Suomessa (2014-2016).

Rauli Katajavuori tunnetaan omaperäisistä, omailmeisistä ja tinkimättömistä esityksistään, jotka yhdistävät vaikutteita aina nykyteatterista nukketeatteriin.

Kuntavaaleissa hän on ehdolla Vasemmistoliiton listoilla ja haluaa tehdä töitä sen eteen, että tulevaisuuden maailma ja yhteiskunta olisi hyvä paikka elää.

”Männistö on suomalaisen kokeellisen jongleerauksen pioneereja” -Jussi Tossavainen, HS arvio 6.4.2008 6.4.2008

”Samuli Männistö ei ole koskaan halunnut tehdä sirkustaidettaan helpoimman ja ilmeisimmän kautta. Hän kokeilee ja venyttelee rajoja äärimmilleen..” -Jussi Tossavainen, HS 12.4.2010

 

Kuntavaalit 2017

Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille

Koulutus on avainasemassa kun luodaan tulevaisuutta. Suomalaista koulua on sanottu maailmaan parhaaksi mutta että näin olisi jatkossakin ei työtä koulutuksen eteen voi lopettaa. Koulujärjestelmästämme on pidettävä hyvää huolta. Tehdessäni töitä pienryhmässä erityisopettajana näin kuinka työllä vahvistetaan lapsien kasvua ja kehitystä osaavina ihmisinä. Koululla pitää olla riittävästi aikaa ja tukea jokaiselle oppilaalle. Jokaisella nuorella on taustoistaan riippumatta oltava mahdollisuus kouluttautua. Suomella ei ole varaa jättää yhtään ihmistä ilman laadukasta koulutusta. Koulutus synnyttää osaamista ja osaajia. Vain siten voimme pärjätä yhteiskuntana ja ihmisinä. Tulevaisuudessakin uuden työn syntyminen ja alueiden elinvoima varmistetaan riittävällä osaamisella  ja siksi korkeakoulutusta pitää olla tarjolla myös maakunnissa. Maksuton ja laadukas koulutus on turvattava kaikille.

Tällä hetkellä kaikille yhteinen ja laadukas koulutus on tärkein vahvuutemme ja ylpeydenaiheemme. Vasemmistoliitto haluaa, että jokaisella on mahdollisuus edetä elämässään koulutuksen avulla niin pitkälle kuin mahdollista.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Nämä taidot mahdollistavat myöhemmän oppimisen ja kehittymisen aktiiviseksi kansalaiseksi.

Sipilän hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua suurentamalla ryhmäkokoja sekä rajaamalla lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta perheissä, joissa vanhempi on työttömänä tai hoitovapaalla. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa perheiden arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Suomalaisessa peruskoulussa on maailman parhaat opettajat ja kehittyneet opetusmenetelmät. Valitettavasti maailman paras peruskoulu eriarvoistuu. Oppimistulokset ovat laskeneet ja alueelliset sekä sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa aiempaa enemmän lasten oppimistuloksiin. Vasemmisto haluaa pysäyttää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen eriarvoistumisen. Haluamme varmistaa, että opettajilla on riittävästi aikaa oppilailleen ja että sekä oppilaiden että opettajien hyvinvoinnista pidetään huolta. Meidän tulee varmistaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä on jatkossakin maailman paras jokaiselle. Tähän pääsemme pienentämällä ryhmäkokoja ja varmistamalla että parhaat opettajat ovat auttamassa oppimisen alkuvaiheessa.

Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen
Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Se tukee perheiden valinnanvapautta ja lasten tasa-arvoa. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa.

Suomeen tulee luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa kaikille 3–5-vuotiaille taataan maksutonta varhaiskasvatusta.

Alueiden eriarvoistumista torjutaan myös kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla, sekä kaupunkisuunnittelun keinoin. Valintakokeita ei pidä käyttää muodostettaessa perusopetuksen ryhmiä, sillä ne johtavat opetusryhmien väliseen eriarvoistumiseen. Pienille oppilaille pitää järjestää ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkoot ovat kohtuullisia
Yhdellä varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Peruskouluissa tulee olla enintään 20 oppilaan ryhmäkoot, mielellään vieläkin pienemmät. Oppiminen on dialogia, eivätkä suuret ryhmät mahdollista dialogisuutta . Samalla pienemmät ryhmät  takaavat työrauhan  ja kaikille mahdollisuuden oppia omaan tahtiin.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle on jatkokoulutuspaikka
Kaikille peruskoulunsa päättävälle nuorelle pitää taata paikka toisen asteen koulutuksessa. Aloituspaikkoja tulee olla riittävästi suhteessa kunnan nuorisomäärään. Ammatillisen koulutuksen resursoinnista on huolehdittava, jotta lähiopetusta pystytään tarjoamaan riittävästi.

Digiloikka toteutetaan huomioimalla oppilaiden eri lähtökohdat
Otamme digilioikkaa mutta samalla lukutaidottomuus lisääntyy myös Suomessa. Digitaalisten välineiden ja menetelmien pitää palvella opetusta ja oppimista, opetusta ei pidä järjestää digitalisaation ehdoilla. Koulun on huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on opetukseen tarvittavat välineet. Mikään laite ei korvaa ihmistä oppimisessa ja kohtaamisessa.

Kuntien tulee jakaa hyviä käytäntöjä esimerkiksi tietoteknisten ratkaisujen osalta suunnittelemalla yhdessä opetuskäyttöön tulevia laitehankintoja.

Oppilashuolto ja tukipalvelut vastaavat tuentarpeeseen
Sote-uudistustuksessa täytyy pysytä luomaan yhteys palveluiden väliin. Kouluterveydenhuollon, kuraattoripalveluiden ja koulupsykologien määrän tulee olla riittävällä tasolla ja palveluiden lasten ja nuorten saavutettavissa. Erityisopetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja koulunkäynninohjaajia tulee olla riittävästi. Perhetyö ja nuorisotyö järjestetään saumattomassa yhteistyössä koulujen kanssa. Kuntouttava toiminta ja lastensuojelu on saatava osaksi koulun toimintaa jolloin rajat ylittävä verkostoituminen onnistuu lapsen ja perheiden parhaaksi.

Henkilökunnan jaksamisesta ja kehittymismahdollisuuksista huolehditaan
Peruskoulun ja lukion uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto huomioidaan kasvavana tarpeena työn suunnittelulle, mikä edellyttää työaikaresursseja. Opetushenkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta panostamalla työhyvinvoinnin edistämiseen ja koko henkilökunnalle maksetaan kesäajan palkka. Opetusryhmiä on pienennettävä, jotta opettajat voivat keskittyä tekmään opetustyötään, eikä opetustyö ole pelkkää selviytymistaistelua.

 

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot

Työ on hyvinvointimme perusta. Perustulo on osa tämän päivän työelämää, jossa työsuhteet ovat lyhyempiä, epävakaampia ja työttömyysjaksot koskettavat monia. Perustulon avulla on helppo koota toimeentulo monesti eri työstä ja se luo turvaa yrittäjän elämään.  Se antaa myös vapautta tehdä lyhyitä töitä, itseluotuja töitä tai töitä, joista kukaan ei välttämättä maksa mitään, kuten vapaaehtoistöitä tai taidetta. Perustulon tulisi olla luonnollinen osa hyvinvointijärjestelmäämme, sillä se tekee kaiken työnteon aina kannattavaksi, pienistäkin töistä saa lisäansioita. Tottakai tällainen järjestelmä on kallis, mutta se on myös tehokas. Jokaisen kannatta ottaa töitä vastaan ja pyrkiä elämässä eteenpäin, eivätkä tuet valu hintoihin.

Nykyinen järjestelmä on myös erittäin kallis, mutta myös erittäin tehoton. Perustulolla saamme työntekemisen kannattavaksi ja turvaa silppuiseen työelämään kaupungeissa ja maaseudulla.

Suomalaiset, menestyvät yritykset tarkoittavat meille työtä, toimeentuloa ja veroeuroja. Veronkiertoon on puututtava selkeämmällä lainsäädännöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Pienyrittäjyyttä ja yksittäisten ihmisten luovia ideoita tulee katsoa uudella ja kunnioittavalla tavalla: jokainen, joka kykenee työllistämään itsensä ja ehkä sen ensimmäisen työntekijänkin, on ansainnut valtiolta kaiken mahdollisen tuen toimilleen. Suomi kaipaa nyt uusia työn tekijöitä.

Kestävän talouden tulee aina perustua luonnonvarojen kestävälle käytölle, se ei voi varastaa tulevilta sukupolvilta.

Kunta vaikuttaa alueensa elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen monella tavalla. Kunnat luovat elinvoiman ja työllisyyden edellytyksiä esimerkiksi kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta, julkisilla hankinnoilla, koulutuksella sekä järjestämällä yrityspalveluita.

Kunnat ovat merkittäviä ja suuria työnantajia ja työllistäjiä. Erityisen paljon kunnat työllistävät naisia. Vasemmistoliiton mielestä kuntien tulee olla vastuullisia ja hyviä työnantajia. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät pystyvät tarjoamaan kuntalaisille hyviä palveluja.

Kunnilla on vastuu pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämisestä. Vasemmiston mielestä kuntien tulee hoitaa tätä vastuutaan aktiivisesti. On parempi järjestää ihmisille työtä kuin maksaa työttömyyden ja pahoinvoinnin kustannuksia.

 

Kaavoitus- ja liikennepolitiikka tukee elinvoimaa
Kaavoituksella, rakentamisella ja liikenneratkaisuilla tulee tukea elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja työllisyyttä. Joukkoliikenteellä on mahdollistettava työssäkäynti, edullisella asumisella on mahdollistettava työvoiman saatavuus ja kunnan on kaavoitettava riittävästi yritystontteja.

Yrityspalvelut auttavat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä
Kuntien yrityspalveluiden on vastattava erityisesti aloittelevien ja pienten yritysten tarpeisiin esimerkiksi yritysneuvonnan kautta. Kunnat voivat tarjota myös yhteistyötiloja yksinyrittäjille. Yrittäjille on tarjottava talous- ja velkaneuvontaa.

Hankinnoilla tuetaan paikallista ja vastuullista yritystoimintaa
Kuntien hankinnoilla on iso merkitys talouden ja työllisyyden kannalta. Hankinnoissa on asetettava sosiaalisia kriteerejä, joilla voidaan luoda mm. toisen asteen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Hankinnat pitää suunnitella siten, että paikalliset ja pienet yrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Hankinnoissa on huomioitava työehtosopimusten ja lakien kunnioittaminen ja asiallinen verojenmaksu.

Pitkäaikaistyöttömiä tuetaan ja työllistetään
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja riittävät työllistämismäärärahat. Työttömien palvelut on koottava yhdelle luukulle. Työttömyyden pitkittyminen pitää estää tarjoamalla työttömille heidän tarvitsemiaan terveyspalveluja, kuntoutusta, koulutusta sekä palkkatukityömahdollisuuksia. Kaikille työttömille on järjestettävä työttömien työterveystarkastukset. Kuntouttavan työtoiminnan väärinkäytöksiin on puututtava. Työttömien hyvinvointia on tuettava järjestämällä heille mahdollisuuksia käyttää kunnan liikunta- ja kulttuuripalveluita alennettuun hintaan.

Kunta on hyvä työnantaja
Kunnat ovat isoja työllistäjiä ja henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. Henkilöstön asema on varmistettava suuressa maakunta- ja soteuudistuksessa. Hyvään työnantajapolitiikkaan ei kuulu lomauttaminen vaan palveluiden järjestämiseen pitää olla riittävä henkilöstö. Henkilöstöä on kuultava ja mahdollistettava heidän osallistuminen oman työnsä suunnitteluun. Kuntien toimintaa ei tule pakkoyhtiöittää eikä asettaa yksityisen voitontavoittelun kohteeksi. Kuntien on huomioitava myös yhteiskunnan lisääntyvä moninaisuus ja edistettävä yhdenvertaisuutta rekrytoinneissaan.

Kuntatyönantaja kouluttaa ja tukee jaksamista
Kuntatyönantajan tulee tarjota kaikille työntekijöilleen säännöllisiä koulutusmahdollisuuksia ja tukea heidän jaksamistaan. Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista on tuettava työnkierrolla ja koulutuksella sekä mahdollistamalla vapaaehtoinen työajanlyhennys. Lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa pidennetään tutkitusti eläkeikää lähenevien työuria ja estetään ennenaikaisia eläköitymisiä.

 

Hyvä ympäristö

Eriarvoisuus on lisääntynyt. Emme saa antaa Suomen luisua kohti luokkayhteiskuntaa. Kasvaviin tulo-, varallisuus- ja terveyseroihin tulee puuttua. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei hukkaa kenenkään mahdollisuuksia eikä jätä ketään syrjään. Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat pärjäävät parhaiten, ja heikompiosaisten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, koulutukseen ja toimeentuloon taustastaan riippumatta.

Kaikkia ihmisryhmiä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Vähemmistön oikeuksien turvaaminen hyödyttää myös enemmistöön kuuluvia.

 

Blogi

Liitos-lehti haastattelu 2017

1. Millaisena koit läänintaiteilijuuden? Mitä teit eniten? Läänintaiteilijuus oli ainakin itselleni varsin ristiriitainen kokemus. Yhtälössä toisaalla turvallinen kuukausipalkka kolmen vuoden ajalle, toisaalla suuri kysymys siitä onko oma työ tärkeää ja tekeekö kuukausipalkan eteen tarpeeksi. Samalla yhtälöä vaikeutti myös se, että koko Taiken toiminnassa ei tunnu olevan selkeää näkemystä mitä tulisi tehdä ja miksi. Vapaalla kentällä …

Taike ja Sirkustaiteen edistäminen

Luettuani uutisen http://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1138621 nopeasti niin näyttää siltä, että Taike on jatkanut perinnettä jossa rahaa jaetaan käytännössä samoille ryhmille eri nimikkeiden alla. Sopiiko edes kysyä ketä tämä käytäntö hyödyttää? Ainakin apurahahakemuksia lukevat ihmiset joutuvat seulomaan hyvät veljensä suuremmasta hakemusmassasta. Sirkuksen toiminta-avustuksista 90% meni Helsinkiin ja jos nyt lisään nämä uutisessa jaetut erityisavustukset ja kohdeavustukset tuohon pottiin, …

Zen ja jongleerauksen taito (kirjoitus vuodelta 2013)

Kehon harjoittaminen kehittää etiikkaa. ’Ei-akateeminen taide, jota on harjoitettu muualla kuin ’akatemioissa’, on kaiken aikaa ylläpitänyt ajatusta erityisestä tiedosta, jota tarvitaan, joka syntyy ja jonka kanssa ollaan tekemisissä silloin, kun harjoitetaan taiteilijan taitoja, ammattina tai harrastuksena, valmiina tai oppilaana.’ -Juha Varto, isien synnit Tämän kevään aikana olen pohtinut paljon taitoa, oppimista ja myös opettamista. Tämä …

Yhteystiedot

Rauli Katajavuori

puh. 0451209383
email: raulisamuli@gmail.com