Etusivu

 

SAKU ETHOLÉN

EHDOLLA NUMEROLLA 250

 

 

Olen Saku Etholén, vasemmiston ehdokas kuntavaaleissa 2017. Poliitikkona pyrin toimimaan reilumman, inhimillisemmän, vapaamman ja hauskemman Helsingin puolesta. Sivuston otsikko ”Punavihreää lähimmäisenrakkautta” avannee hyvin näkemyksiäni:

Punaista ovat tietysti köyhien ja syrjäytyneiden (tai syrjäytettyjen) puolustaminen niin tulonjaon kuin julkisten palveluiden saatavuuden puolesta. Helsinki tarvitsee omat hyvät terveydenhoitopalvelut sote-uudistuksen jälkeenkin. Yleisesti ottaen koulutuksesta, päivähoidosta, vanhustenhoidosta ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätön tie, jossa hinta näkyy inhimillisenä kärsimyksenä sekä ongelmina tulevaisuudessa. Itse opiskelen psykologiaa, ja näkemykseni alalta on, että mielenterveysongelmat on ensisijaisen tärkeää hoitaa ennen niiden pahenemista. Mielenterveyspäivystykseen panostaminen kannattaa.

Punaista on tällä hetkellä Helsingissä erityisesti asumisen hinnan alentaminen. Asumisen hinta on suurin tekijä työssäkäyvien köyhyydessä, ja kaupunkimme tuleekin ottaa aktiivisesti ohjat käsiin ja rakentaa paljon nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksiöihin ja kaksioihin painottaen. On ihan älytöntä, että kokopäivätyön päälle tarvitsee hakea sosiaalitoimesta lisärahaa vuokranmaksuun. Asuntojen sijoituksessa pitää tosin katsoa Helsinkiä kokonaisuutena. Esimerkiksi Vuosaaressa on tällä hetkellä noin 40 000 asukasta, ja tänne suunnitellaan n. 7 500 uutta asukasta virkistysalueitakin jyräten. Asuntorakentaminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti täydennysrakentamisena ja uusina asuinalueina, kuten Malmissa. Talin golfkenttä on puolestaan esimerkki järkyttävän huonosta päätöksestä asuinrakentamisen kannalta. Oikeiston voimin golfkenttä sai pitää mitättömän pienen tonttivuokransa (n. puolet oman kerrostaloyhtiöni tonttivuokrasta), vaikka alueelle olisi saanut asuntoja n. 10000 hengelle.

Vihreää on ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa. Omassa elämässäni pyrin arvioimaan omaa jalanjälkeäni, ja näin tulisi yhä enemmän tehdä myös julkisessa päätöksenteossa. Vuosaarelaisena olen huolissani ulkoilualueiden jyräämisestä paikallisten asukkaiden näkemyksistä huolimatta. Asuntoja toki tarvitaan, ja kipeästi, mutta sijoituksessa tulisi pyrkiä kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin, joissa kaikkien saatavilla olevat ulkoilu- ja virkistysalueet säästettäisiin mahdollisimman pitkälle.

Vihreää on myös monenlainen oman toimintakulttuurin puiminen, kuten kasvissyönnin, reilun kaupan tuotteiden ja muun ympäristöystävällisyyden edistäminen niin omissa tapahtumissa kuin tiedotuksenkin avulla.

Kaupunkisuunnittelu on yksi keskeisiä ekologisen päätöksenteon areenoja. Esimerkiksi maksuton joukkoliikenne ja sujuvan kevyen liikenteen edistäminen ovat tärkeitä tapoja tukea ihmisten autotona elämäntapaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta.

Lähimmäisenrakkautta on monenlaista. Itse lähden jo niin pienestä, että pyrin hymyilemään ja olemaan ystävällinen kaikilla. Toivon, että omat hyvät teot tuovat hyvinvointia muille, ja mahdollisesti tekevät muille helpommaksi olla kiltti toisia kohtaan. Yleisemmin lähimmäisenrakkaus näkyy katukuvassa ja jokaisen arjessa kulttuurina. Surullisen paljon on vihapuhe esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan lisääntynyt viime vuosien aikana. Jokainen voi omalla toiminnallaan tehdä toisten elämän helpommaksi. Myös kaupunki voi tapahtumien, tiedotuskampanjoiden ja muiden projektien avulla edistää ihmisten välistä yhteisymmärrystä moninaisessa ja monikulttuurisessa kotikunnassamme.

Lähimmäisenrakkauden saralla tulee minun mainita myös feminismi, sillä olen pitkän linjan feministi, ja itselleni feminismi tarkoittaa juuri sitä, ettei ihmisiä tuomita tai arvioida edustamiensa luokkien perusteella. Feminismi pyrkiikin pidemmän päälle tekemään luokitukset tarpeettomaksi, jotta yksilöt voisivat toimia mahdollisimman vapaasti. Tätä odotellessa täytyy kuitenkin aktiivisesti nostaa esille rakenteellisia ja kulttuurisia mekanismeja, jotka sortavat eri tavoin eri luokkiin kuuluvia. Esimerkiksi Palmian yksityistämisen yhteydessä puolueemme korosti, että työntekijät ovat suurelta osin maahanmuuttajataustaisia ja naisia, eli tässäkään työehtojen huonontamisessa ei tehty mitään kaikille neutraalia päätöstä, vaan kyseisiin ryhmiin rankemmin kohdistuvaa politiikkaa. Samoin nykyiset

terveydenhuollon, koulutuksen ja päivähoidon leikkaukset kohdistuvat naisvaltaisille aloille kiireenä ja epävarmuutena.

Kuten Sting laulaa: ”If you love somebody, set them free”. Lähimmäisenrakkauteen kuuluukin olennaisesti vapaus. Haluankin toimia vapaamman Helsingin puolesta, jossa päätöksentekoa tuodaan lähelle ihmisten omia kaupunginosia ja elämänalueita. Samoin musiikkitapahtumien, taideprojektien, maalausten ym. soisin voivat enemmän näkyä katukuvassa. On surullista, että tällä hetkellä kaupunkitilaa saa vallata lähinnä sen verran, kuinka paljon siitä on varaa maksaa. Kaupunkikulttuuri ja kaupunkitila kuuluvat kaikille.

Minä

Hei 🙂 Olen Saku Etholén, vasemmiston ehdokas kuntavaaleissa 2017. Asun Vuosaaressa ja olen 36 vuotta. Olen kolmen ihanan lapsen isä. Vaikka vanhemmuutta usein rutiininomaisestikin korostetaan politiikassa, halusin tuoda tämän esiin, koska perhe ja vanhemmuus ovat elämäni tärkeimpiä asioita. Myös politiikassa pyrin huomioimaan perheiden erilaisia ja muuttuvia tilanteita päätöksenteon kannalta. Itse olen voinut säästöjen ja tukien turvin olla lasten kanssa pitkään kotona, mikä lienee osaltaan edistänyt tyyppiemme iloista elämänotetta ja sisäistettyä turvallisuutta. Feministinä haluaisin kannustaa myös isejä osallistumaan lastenhoitoon, ja vastaavasti perheen sisäistä työnjakoa pohdittavan muutenkin mahdollisimman pitkälti ihmisten omien halujen ja valintojen pohjalta. Tätä voivat julkiset tahot edistää tukien ja käytäntöjen avulla.

Olen ammatiltani lähihoitaja ja työskentelen näkövammaisten lasten sekä heidän perheidensä kanssa. Toisena osa-aikatyönäni olen tutkimusavustaja. Opiskelen psykologiaa Helsingin Yliopistolla, ja haaveenani on valmistuttuani päästä esimerkiksi perheneuvolaan töihin. Psykologiasta eräs tärkeimpiä oppeja on se, kuinka suuri merkitys sekä geeneillä että ympäristöllä on ihmisten toimintaedellytyksiin. Geeneihimme emme voi vaikuttaa, mutta ympäristöön voimme. Yhteiskunta voikin koulutuksen, sosiaalisten tukien, päivähoidon ynnä muun hyvän muodossa edistää kaikkien täysivaltaista osallistumista yhteiskuntamme toimintaan.

Saavuin Vuosaareen vuonna 2010 kolmansille treffeille puolisoni kanssa, ja oikeastaan muutin samalla tänne asumaan 🙂 Missään en ole tuntenut oloani näin kotoisaksi, ja perheemme kanssa olemme kerenneet niin luonnon kuin palvelut koluamaan läpikotaisin. Täällä Vuosaaressa onkin mielestäni lähes kaikki, mitä kaupungilta voi toivoa. Silti Vuosaari on kaupungin päätöksenteossa usein nukkumalähiön asemassa. Haluankin poliitikkona edistää Vuosaaren ainutlaatuisen luonnon säilyttämistä sekä palveluiden ja työpaikkojen kehitystä. Pelkkä asuntorakentaminen luonnon ja palveluiden kustannuksella ei voi johtaa mihinkään pysyvään hyvään.

 

 

 

Kuntavaalit 2017

Isänä, feministinä, psykologian opiskelijana, lähihoitajana, vuosaarelaisena ja harrastelijamuusikkona on luontevaa, että omat viiteryhmäni ja osaamisalani näkyvät myös vaaliteemoissa. Vaaliteemojani ovatkin halvempi asuminen, hyvät terveyspalvelut, lapsiperheiden palvelut, kulttuuri, luonto, tasavertaisuus ja lähidemokratia.
Asuminen:
Asuminen on näiden vaalien mahdollisesti tärkein teema, sillä asumisen hinta syöksee monet työssäkäyvätkin köyhyyteen ja toimeentulotuen hakijoiksi. Helsingin kaupungin tulisi perustaa oma rakennusyhtiö, joka rakentaisi paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksiöihin ja kaksioihin painottaen. Myös vuokrankorotusjarru yksityiselle sektorille tarvitaan, jottei vuokria voida korotella mielivaltaisia määriä.
Palvelut:
Terveyspalvelut ovat sote-uudistuksen myötä paljon tapetilla, ja vaikka paljon on puhetta päätösvallan siirtymisestä maakuntiin, on käytännön toteutus kuitenkin kuntien vastuulla. Helsingistä nostaisin esille oman kotiseutuni Vuosaaren, jonka terveyskeskus tarvitsisi kipeästi lisää resursseja. Alueelle kaavaillaan n. 7500 lisäasukasta, vaikka terveyskeskus saa tälläkin hetkellä huonoja arvioita asiakaskyselyissä juurikin kiireen takia (henkilökunnasta itselläni on lähes pelkästään hyvää sanottavaa). Suuri osa terveydenhuoltoa on myös muualla kuin terveyskeskuksissa tai sairaaloissa tehtävää. Esimerkiksi vanhustenhoidon resurssit ovat liian pienet, jotta vanhukset saisivat varttua arvokkaasti ja inhimillisissä oloissa, ja näitäkin resursseja hallitus pyrkii ennestään kaventamaan. Samoin kolmannella sektorilla tehdään paljon arvokasta työtä. Itse työskentelen näkövammaisten liiton palveluksessa lastenohjaajana, ja on surullista, miten hyvää työtä tekevä porukkamme joutuu vuodesta toiseen arvuuttelemaan, minkä verran rahoitusta on seuraavaksi kaudeksi saatavilla. Kunnat voisivatkin ottaa aktiivisemman otteen myös järjestöjen ja muiden instituutioiden työn tukemiseksi.
Onneksi kunnilla onkin mahdollisuus tarjota parempaa palvelua kuin minimivaatimukset. Esimerkiksi päivähoidossa onneksi peruttiin hallituksen ehdottamat säästöt, mikä on mahtavaa, koska lapsissa on tulevaisuutemme, ja päiväkotien henkilökunta tekee jo nyt työtä kuormittavissa, joskin varmasti myös antoisissa oloissa lastemme parissa. Haluankin tulevaisuudessa olla turvaamassa lapsiperheiden palveluita niin päivähoidon, leikkipuistojen kuin asukastalojenkin muodossa. Lasten kanssa kotona oleminen voi olla ajoittain yksinäistä, ja leikkipuistot tai asukastalot ovat sosiaalisia keskuksia myös aikuisille. Siellä vaihdetaan niin kuulumisia kuin kasvatusneuvojakin samalla, kun lapset saavat turvallisen, tutun aikuisen seurassa harjoitella sosiaalisia taitojaan.
Psykologian opiskelijana olen monesti ihmetellyt, miten kunnilla on varaa säästää mielenterveyspalveluista, erityisesti päivystävistä palveluista. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat on kaikkein tehokkainta hoitaa mahdollisimman varhain, ja se on myös inhimillisin vaihtoehto. Kuitenkin monet mielenterveysongelmaiset tai päihdeongelmaiset joutuvat odottamaan hoitoa pitkään, jolloin hoito on usein vaikeampaa ja/tai halu saada apua jo laantunut. Erityisen pahaan väliin putoavat mielenterveys- ja päihdeongelmista samanaikaisesti kärsivät, koska mielenterveyspuolella ei hoideta ennen kuin on selvin päin, ja selvin päin on vaikea olla, jos ei saa apua mielenterveysongelmiin apua. Kokonaisvaltaiset ratkaisut tulisi saada saman katon alle ja päivystykseen lisää resursseja!
Vuosaari ja luonto:
Luonto on olennainen osa Vuosaarta, ja vuosaarelaisena olen kauhuissani seurannut alueemme rakennussuunnitelmia. Vaikka asuntoja tarvitaan kipeästi, on Vuosaareen sijoitettu suhteessa nykyiseen väkilukuun todella paljon asuntoja. Lähes koko kuormitus kohdistuu vieläpä Meri-Rastilan alueelle, jonka väkiluku tuplaantuu helposti. Vasemmisto liiton turhaan puolustamien ulkoilualueiden jyräämisen lisäksi tehdään tiivistä täydennysrakentamista, ja nyt huolena onkin sekä rakentamisajan volyymi että palveluiden saatavuus rakentamisen päätyttyä. On vaikea ajatella, että esimerkiksi varakkaampien asuttamaan Marjaniemeen päätettäisiin yhtäkkiä sijoittaa pari kertaa väkilukunsa verran asukkaita, ja jättää samalla palvelut lähes täysin läheisten keskusten varaan.  Koko Vuosaarta ajatellen tarvittaisiin ensinnäkin uudelleenarviointi alueen kantokyvystä. Nykyisten suunnitelmien myötä asukasluku nousee jopa 50000:een. Samalla palveluihin ja työpaikkoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jottei keskusta-alueesta katsoen syrjäistä Vuosaarta kehitetä nukkumalähiöinä vaan sellaisena kylänä, joka se itsessään on.
Muutenkin kaupungin viheralueista olisi syytä pitää kiinni, sillä rakennusmaata löytyy muutenkin. Eräs esimerkki on harvalukuisen harrastajajoukon golfkenttä Talissa, jossa kymmenentuhannen hengen asunnot saivat väistyä kentän saadessa jatkaa mitättömän pientä vuosivuokraansa.
Kun viheralueet menetetään kerran, ei niitä enää saada takaisin. Ennemmin tulisi rakentaa ylöspäin, tiivistää yhdyskuntarakennetta, karsia autopaikkoja ja perustaa uusia asuinalueita, kuten Malmin tapauksessa.
Kulttuuri:
Kaupungissa pitää saada olla myös hauskaa. Elävä kaupunkikulttuuri asukkaiden omilla ehdoilla on yksi hienon kaupungin merkki. Maalaukset, katutapahtumat, festivaalit ja performanssit nostavat elämänlaatua asukkaidensa näköisin keinoin. On surullista, mikäli kaupunkitilaa saavat kahmia itselleen vain ne, joilla on siihen varaa. Yhä suuremman osan kaupunkitilasta tulisi olla asukkaiden yhteistä tilaa ja olohuonetta, jonne kaikki ovat tervetulleita.
Tasavertaisuus:
 Nykyisen feminismin uusinta aaltoa edustaa intersektionaalinen feminismi, jossa nähdään, että ihmisten eri luokitusperusteet ja niihin perustuvat sortavat tai syrjivät mekanismit kertautuvat toistensa kera. On siis aivan eri mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa valkoisena heteroseksuaalisena varakkaana miehenä kuin tummaihoisena köyhänä homoseksuaalisena vammaisena naisena. Monet mekanismit ovat paljon vaivihkaisempia ja toimivat ääripäiden tai kahtiajaon sijaan ulottuvuuksina. Ennen kuin tasavertaisuus voi toteutua, tulee näitä mekanismeja tuoda esille. Hallituksen säästökuripolitiikassa esimerkiksi on loistanut ajoittain mediassa poissaolollaan se tosiasia, että leikkausten vaikutukset kohdistuvat pahimmin pienipalkkaisiin naisiin, jotka tekevät suuren osan hoitotyöstä. Samoin Helsingissä päätetty Palmian yksityistäminen ja siitä seuraava työolojen huononeminen on kohdistunut keskimääräistä enemmän pienipalkkaisiin, naisiin ja maahanmuuttajataustaisiin, usein siis kaikkia näitä saman henkilön tapauksessa. Poliittisten päätösten vaikutuksia eri ihmisryhmiin onkin seurattava ja arvioitava tarkkaan, jotta tullaan tietoisiksi päätösten vinoutuneista vaikutuksista, ja ehkä joskus jopa vielä eroonkin.
Lähidemokratia:
Perinteinen parlamentaarinen politiikka ei sytytä monia, vaikka useimmilla alueilla onkin paljon aktiivisia ihmisiä. Vuosaaressa olen tavannut paljon ihania ja pystyviä ihmisiä, joiden tietoja ja taitoja voisi käyttää enemmän hyödyksi lähialueen kehittämiseksi. Uskon myös, että kaikilla on hyödyllisiä taitoja, joita henkilöt saattaisivat haluta käyttää toisten hyödyksi, jos tähän tarjottaisiin mahdollisuus kuntien päätöksenteon puitteissa. Erilaisiin naapuriapuprojekteihin ja asukaslähtöisiin tapahtumasuunnitteluihin onkin kiinnitetty politiikassa yhä enemmän huomiota, mikä on hyvä. Tekemistä on vielä paljon, ja tasapainoilu vaikeaa. Esimerkiksi verotus ja ympäristösäädökset on hyvä tehdä korkeammalla tasolla, jottei maan sisälle synny erillisiä veroparatiiseja tai kaatopaikkoja. Monet päätökset kuitenkin vaikuttavat lähinnä oman alueensa asukkaisiin, ja tällaiset päätökset tulisi yhä useammin tehdä näiden ihmisten ehdoilla.
Puolue:
Kannattaa muistaa poliittisessa päätöksenteossa suomalainen vaalijärjestelmä, jonka puitteissa äänestämme. Ääni menee siis henkilön lisäksi puolueelle, jonka teesit ehdokkaiden tulee voida allekirjoittaa. Itse seison vasemmistoliiton takana, sillä se on rehellinen, punavihreä, vapautta vaaliva, kulttuuria arvostava, sorrettujen puolella oleva puolue. Alla linkit vasemmiston vaalikärkiin kuntavaaleissa 2017:

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/maailman-parhaat-koulut-varhaiskasvatus-kaikille/

Kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/kohtuuhintainen-asuminen-hyva-ymparisto/

Parempi työllisyys ja hyvät työehdot
http://www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/parempi-tyollisyys-hyvat-tyoehdot/

Blogi

Jos mennään aina eurot edellä ei nähdä kokonaiskuvaa

Tänään on ollut puhetta sote-uudistusten myötä mahdollisesta neuvolapalveluiden kilpailuttamisesta. Aiemmin on jo kilpailutettu esimerkiksi vanhustenhoidon ateriapalveluita (huonolla menestyksellä), ja myös julkiselta puolelta ollaan otettu ”löysät pois”. Itse näen tämän yhtenä suurimmista aikamme ongelmista. Jos kaikki pyritään muuttamaan laskennalliseksi (euroiksi), ja sitten tehostetaan äärimmilleen, tingitään väistämättä laadusta eikä nähdä kokonaiskuvaa. Oma neuvolatyöntekijämme on ollut perheellemme erittäin …

Varhainen apu mielenterveyden ongelmiin maksaa itsensä takaisin!

Yksi tärkeimmistä spesifeistä asioista itselleni kuntavaaleissa on toimivan mielenterveyspäivystyksen rahoittaminen. Mielenterveystyö (ja päihdetyö*) jää usein paitsioon rahoista päätettäessä.  Uskoisin tämän johtuvan paljon siitä, ettei mielenterveyden häiriöitä tai ongelmia vieläkään pidetä ”oikeina” sairauksina, vaan jonain, mistä ihmisten pitäisi itse päästä yli. Myös stigmat ongelmien suhteen istuvat rankkoina, ja varsinkin päihdeongelmia pidetään jopa ihmisten omana syynä. Mielenterveyden …

Viheralueita ei enää koskaan saa takaisin – niistä kannattaa pitää kiinni!

Kävin taannoin vanhoilla kotiseuduillani Leppävaarassa, jota ei ole enää tunnistaa samaksi. Paikat, joissa lapsuudessa (ja paljon aikuisenakin) leikin ja käyskentelin olivat nykyisin asfaltin alla. Todennäköisesti suurin osa Pääkaupunkiseudun asukkaista on kokenut saman omalla kotiseudullaan. Ja ymmärrän toki, että asuntoja tarvitaan. Niitä tarvitaan kipeästi, sillä korkeat vuokrat ovat suurin syypää työssäkäyvien köyhyyteen, ja suuri tekijä palkkatyön …

Yhteystiedot

Saku Etholén

puh. 0404167970
email. saku.etholen@helsinki.fi
twitter: sakuetholen