Lisää palveluasuntoja vanhuksille

Helsinkiin pitäisi rakentaa edullisia yhteisöllisiä palveluasuntoja vanhoille ihmisille. Niihin tulisi päästä jo siinä vaiheessa, kun henkilö tarvitsee jonkin verran apua päivittäisissä toimissaan tai kun hänen on vaikea päästä ulos omatoimisesti.   Palveluja voitaisiin asteittain lisätä, jos asiakkaan kunto huononee.

Tällaisia palveluasuntoja on varsin paljonkin, mutta ne ovat yksityisten omistamia ja hyvin kalliita.  Vanhuspalveluissakin on ”kahden kerroksen väkeä.”

Suomessa on  vallitsevana politiikkana vanhusten laitoshoidon vähentäminen.  Perusteluna esitetään, että laitokset ovat ankeita säilytyspaikkoja, ja että vanhusten olisi parempi pysyä kotonaan ja saada sinne tarvittavat palvelut.  Vaikeasti muistisairaat sentään otetaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, koska heidän jättämisensä valvomatta voisi olla liian vaarallista myös naapureille esim. tulipalon tai vesivahinkojen vuoksi.

Laitoshoidon vähentäminen on osa palvelujen yksityistämistä. Vastuu ja kustannukset siirretään yhä enemmän kunnalta kansalaisille. Hyvätuloiset eläkeläiset voivat ostaa tarvitsemansa palvelut, mutta vähäosaiset jäävät lähes heitteille.  Kotiin tuotavissa kunnan palveluissa on niin vähän henkilöstöä, että heillä ei ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin vaadittu minimi: ruuan ja lääkkeiden jakelu, pesu ja vanhuksen nosto sängystä tai laskeminen sinne takaisin. Muun osan vuorokautta vanhus on yksinään ja avuttomana, elleivät sukulaiset tai ystävälliset naapurit käy auttamassa ja pitämässä seuraa.

Helsingissä on paljon hissittömiä kerrostaloja. Tällaisessa kodissa asuvan vanhuksen elämää voi rajoittaa suhteellisen vähäinenkin liikuntaa haittaava vamma tai sairaus.  Hissittömät talot ovat sen ikäisiä, että niissä asuu paljon vanhoja ihmisiä.

Helsinkiin rakennetaan kaiken aikaa uusia asuntoja. Osa uusista asunnoista tulisi rakentaa yhteisöllisiksi palvelutaloiksi, jossa jokaisella asukkaalla on oma pieni asunto ja talossa on runsaasti yhteistä tilaa ja yhteisiä palveluja. Pidän hyvin todennäköisenä, että tällaisessa yhteisössä asukkaat voivat  viettää aktiivisempaa elämää kuin entisissä kodeissaan, ja täten myös pysyä pitempään suhteellisen hyvässä kunnossa.  Ajan mittaan tämä vähentäisi raskaan hoidon tarvetta.