Hyvä valinta valtuustoon!

Hei!

Olen Sari Juhila, 58-vuotias sosiaalityöntekijä ja vammaispalvelujen päällikkö Tuusulan Mattilasta.

Kuntavaaleissa 2017 olen ehdolla valtuustoon Tuusulan Vasemmiston ehdokkaana.

 

 

Minä

Juuret Satakunnassa

Olen syntynyt Nakkilassa vuonna 1959. Siellä kävin kansakoulun, keskikoulun ja lukion. Opiskelemaan pääsin toisella yrittämällä Tampereen yliopistoon, jossa suoritin sosiaalihuoltajatutkinnon ja valmistuin lopulta kelpoiseksi sosiaalityöntekijäksi. Välillä tein pienen koukkauksen myös sosiologian opintoihin, mutta ne jäivät sitten lopulta työn jalkoihin.

Työssä ja järjestöissä opittua

Työelämässä olen ollut yli 30 vuotta. Työt ovat pääasiassa liittyneet vammaistyöhön ja kuntoutukseen. Erittäin hyödyllistä oppia oikeuksien valvontaan ja vaikuttamistyöhön sain Kalle Könkkölän ja kumppanien ohjauksessa elämäni ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa Kynnys ry:ssä 1980-luvun loppupuolella. Työpaikat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa (nyk. Validia Kuntoutus) ja Kuuloliitossa (aik. Kuulonhuoltoliitto) veivät kolmannen sektorin palvelutuotannon pariin.

Käpylässä tutustuin tuolloin vielä hyvin väärinymmärrettyyn ja vailla palveluja olevaan ihmisryhmään eli henkilöihin, jotka olivat saaneet tapaturman seurauksena aivovamman. Olin mukana aloittamassa tämän ryhmän yhdistystoimintaa, ensin ”viran puolesta” Käpylän työntekijänä ja myöhemmin vapaaehtoisena toimijana. Aivovammaliiton kasvaessa saatiin toimintaan lopulta RAY-avustusta niin paljon, että pystyin siirtymään kokopäiväisesti liiton palvelukseen, ensin projektityöntekijäksi ja myöhemmin järjestöpäälliköksi ja toiminnanjohtajaksi. Ilolla voin todeta, että tänä päivänä aivovamma ei ole enää sellainen tabu kuin 15-20 vuotta sitten, vaan ihmiset uskaltavat kertoa omasta vammoistaan ja palvelujakin ja vertaistukea on tarjolla eri tavalla kuin tuolloin.

Virkamiehenä olen melko tuore tapaus.  Vuonna 2011 aloitin työt Järvenpään kaupungin palveluksessa vammaispalvelujen johtavana sosiaalityöntekijänä. Parin vuoden päästä kotikuntaani Tuusulaan haettiin työntekijää vastaavan tapaisiin tehtäviin. Tulin Tuusulaan vuonna 2013 aluksi nimikkeellä vanhus- ja vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Nyttemmin työ on keskittynyt vammaispuolelle ja titteliksi vaihtunut vammaispalvelujen päällikkö.

Koti ja perhe

Tuusulassa olen asunut vuodesta 1999 lähtien, jolloin muutimme mieheni kanssa rakennuttamaamme omakotitaloon Mattilan alueella. Tonttikaupat tehtiin tuolloisen kunnanjohtaja Hämäläisen kanssa. Tulimme Helsingistä, jonne olin 1980-luvun puolivälissä muuttanut sekä työn että miehen perässä. Mieheni on paljasjalkainen helsinkiläinen, Kalliossa ja Maunulassa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut. Pikku hiljaa hän kuitenkin sopeutui maalaismaisempaan eloon, ensin Pohjois-Helsingin rivitaloissa ja sitten täällä Tuusulassa.

Omakohtaista kokemusta minulla on vammaisuudesta siksi, että vauvana sairastetun polion jäljiltä minulla on liikuntavamma. Mieheni puolestaan on saanut nuorena tapaturmassa selkäydinvamman. Olemme molemmat kuitenkin eläneen aika keskivertoista elämää, miehenikin työskenteli melkein 40 vuotta elektroniikkateollisuudessa ennen eläkkeelle jäämistään.

Lapsia ei perheeseemme kuuluu. Eläimiä on ollut eri vaiheissa vaihteleva määrää, parhaimmillaan kolme kissaa ja yksi koira. Nyt ruokakuntaan kuuluu kaksi griffon-merkkistä haukkujaa.

Harrastukset

Harrastuksistani ehdottomasti tärkein on puutarhanhoito. Minulla on puoliksi villi piha, josta piti tulla cottage garden -tyyppinen paikka, mutta nyt se on sekoitus metsäpuutarhaa ja ties mitä.

Muuten vapaa-aika menee paljolti kotona himmaillessa työn vastapainona, lueskellen, TV:tä katsoen ja pienimuotoista keräily- ja näpertelytoimintaa harrastaen (nukkekoti, barbiet).

Kaupunkimatkailua olen harrastanut ystäväni kanssa, mutta nyt se on ollut molempien omaisten sairastelujen vuoksi hiukan harvatahtista. Nakkilassa meillä on ”mökki” eli pieni rivitaloasunto, joka on tukikohtana, kun käymme tapaamassa siellä suunnalla asuvia läheisiäni.

 

 

Kuntavaalit 2017

Tavoitteitani kuntapolitiikassa ovat:

► Yhdyskuntasuunnittelulla toteutetaan tasa-arvoa.

Tuusulassa pitää kaavoittaa alueita monenlaisille asunnoille: omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille. Asuinalueista on suunniteltava monimuotoisia, erilaisille asukasryhmille sopivia. Ikäihmisille ja vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluasuntoja ja yhteisöasumista tulee sijoittaa muun asumisen joukkoon, erityisesti kuntakeskuksiin hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen. Vuokra-asuntoja, varsinkin edullisia kunnallisia vuokra-asuntoja tulee rakentaa lisää.

► Joukkoliikenne järjestetään toimivaksi.

Joukkoliikennettä on parannettava kunnan eri alueilla, myös esteettömyys huomioon ottaen. Kutsujoukkoliikenne (Sampo) pitää säilyttää kattamaan sellaisia alueita, joilla säännöllisen reittiliikenteen ylläpitäminen ei ole järkevää. Tarpeellisia olisivat myös sujuvat yhteydet Hyvinkään sairaalaan.

► Kunnan palvelut järjestetään kaikille kuntalaisille sopiviksi.

Kaikkien kunnan palvelujen on oltava myös ikäihmisten, vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmiksi kutsuttujen saavutettavissa. Sen lisäksi on turvattava yksilöllisten tarpeiden mukaiset asumisen, henkilökohtaisen avun, liikkumisen, hoidon ja hoivan sekä kuntoutuksen erityispalvelut niitä tarvitseville.

► Ikäihmisille järjestetään inhimillisiä ja laadukkaita palveluja.

Muistisairaille, muille ikäihmisille ja heidän omaishoitajilleen ja läheisilleen on oltava tarjolla monipuolisia palveluja, joita toteuttaa riittävä määrä ammattitaitoisia työntekijöitä.

Kotiin järjestettävät palvelut ovat ensisijaisia ja usein ikäihmisen oman toiveen mukaisia. Jos kotona asuminen aiheuttaa turvattomuuden tunnetta tai muuttuu omaishoitajalle liian kuormittavaksi, on saatavilla oltava yhteisöasumista palvelutalossa, ryhmäkodissa tai perhehoidossa.

 

Blogi